Kesäsateita, kosteita raitiovaunumatkoja, pitkätukille tehtyjä palmikoita ja myrtyneitä eläimiä, joiden matalalta viistävät mahat kastuvat lätäköissä. Ne yrittävät kiivetä syliin joka kerta kun pysähdytään kadunkulmaan, liikennevaloihin tai raitiovaunupysäkille. Välillä jalan päälle laskeutuu tyytymätön takalisto, kun sen omistaja ei halua istahtaa märälle asfaltille. Ymmärrän, en haluaisi minäkään.
Samoja suunnitelmia, joita tulee aina tehtyä sateella. Olisipa puutarha täynnä villiintyneitä syreenejä ja kukinnoista notkuvien oksien alla katettu pihakeinu. Tai oma saari ja terassi, joka kohoaisi eteläisellä kalliolla meren ylle. Tai olisipa edes markiisi meidän miniparvekkeella! Senkin alla voisi piiloutua viltin ja kirjan kanssa kuuntelemaan ropinaa.
Oi ja voi näitä kuvia aina. <3
Kuvaatko suurimman osan kuvistasi edelleen kiinteä 50mm nokassa keikkuen?
Ja kiitos vielä Sykerajoilla-kirjoituksesta. Vasta näin päiviä myöhemmin tekstiä kelaillessani olen saanut pelottavan samaistuttavia ahaa-elämyksiä ja sen myötä ajautunut vähän hiljentymään oman elämäni äärellä.
Keräile ihana voimia ja loistat vielä entistä kirkkaammin.
Kiva kun tykkäät! Kuvaan joo. Ei vaan malta vaihtaa.
Ja hyvä kuulla, että sykejutusta oli hyötyä. Tekee ihan hyvää itse kullekin pysähtyä välillä pohtimaan omaa arkeaan ja valintojaan. Valoa ja lempeyttä sinne, kaunokainen, kivaa kun käyt täällä ja kommentoit xxx
Voi noita mäykkyjen surkeita ilmeitä. :D Mieli on pahoitettu, voi reppanat. <3
Koska märkä! Märkä ei käy.
Ja tuo sama manaajaMäykky <3
on sitten kotisohvalla tai raitsikassa…
Juu, se manaa kaikkialla missä menee.
:D Ihanat letit!
No eiks oo!