Haluan syntyä seuraavassa elämässäni mäyräkoiraksi. Siellä se peiton alla kipristelee pieniä mustia polkuanturoitaan ja esittää jyrkästi eriäviä mielipiteitä siitä tarvitseeko illalla vielä lähteä ulos vai ei. Se on omasta mielestään mennyt jo nukkumaan.
Let sleeping dogs lie.
Voi kun söpö… Raaskiiko tuota tuolta kaivaa esiin? Tästä tulee ihan sellainen olo, että mäkin haluan sen mun koiran, nyt!
En kestä! Ylisöpö! Tuijotin tätä jo viime yönä yövuorossa ja nyt oli palattava taas tuijottamaan, jotta jaksan seuraavankin yövuoron :D
HAHA! Ymmärrän. Juno on fotogeeninen tapaus.
Koirakuumepiikki kohosi taas. Määenala, toi on ihan ylisöpöä – onko ihan pakko julkaista noita kuvia säännöllisin välein, onko?
Hahaha, anteeksi Mimosa, mutta on.
Tunnustus: olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt, että miten muka koira ei halua ulos. Onko se edes mahdollista? Sehän on koira.
Tänä aamuna, meillä, kärttyisä ketkuterrieri piti kantaa ulos. Siellä se suoritti kaikki tarpeensa mahdollisimman nopeasti tontin rajan sisällä (se oli eeppinen koivennosto) ja suuntasi määrätietoisesti takaisin sisälle.
Siten niin näköjään ei halua. Huoh. (Olin heikko, en vastustellut.)
Kyllä se on mahdollista, näin kolmen mäyräkoiran otannalla ainakin. Ilmiö esiintyy erityisesti sadesäällä ja muutenkin talvisin. Yleensä omistaja on kyllä samaa mieltä siitä, että hirveän pitkää lenkkiä ei tarvitse aina tehdä.
Minä haluaisin juuri sellaisen koiran, joka tykkäisi ulkoilla vaan nätillä ilmalla.
Stella, blogisi on tyylikkäin blogi jonka tiedän:)
Ooh kiitos Sanna! Ja niin, hanki mäyräkoira :D
Kahden mäyräkoiran otannalla ja jo pitkittäistutkimuksen aineiston verran tietoa keränneenä tilanne on todellakin mäyräkoirien kanssa tämä. Varsinkin sadesäällä neljä käsijarrua pohjassa, jos et käytä kantotaktiikkaa. Aluksi tietenkin voi ja kannattaa yrittää ihan rehellistä piiloutumista: vie oman peiton sängyn alle kauimmaiseen nurkkaan, ota kiinni jos saat ja löydät…
SIlti, maailman cooleimpia otuksia.
Mä voin melkein haistaa sen unisen mäykyntuoksun, joka tuolta peiton alta tulvahtaa, kun sitä raottaa. <3
Meidän kääpilmäykkyneidillä on hyvin samanlainen elämänasenne, kuin teidänkin neitokaisilla. Peittoja ei voi koskaan olla liikaa eikä maharapsutusten sopisi loppua koskaan. ;)
Jos kiinnostaa, niin instagramista löytyy kuvia meidän neitosesta :) http://instagram.com/sarkkuh
Se uninen tuoksutulvahdus on yksi lempiasioitani maailmassa!
Ja se tekee aamuheräämisistä vielä asteen vaikeampia! Mutta mikään tuoksu maailmassa ei voita uinuvan mäykyn tuoksua. <3
No älä! Yhdyn molempiin.
Voi liikutus. Me ollaan harkitsemassa koiraa… ja olen jotenkin rakastunut näihin sileäkarvaisiin mäyräkoiriin. Eikä nämä sun ihanat kuvat ainakaan helpota kuumetta!
Mutta pari kyssäriä. Lähteekö noista paljon karvaa? Ajattelin vain kun saavat nukkua sun sängyssä… :) Haukkuvatko koirasi paljon? (Me asutaan pienessä kerostaloasunnossa) Ja sit – ovatko kaikki mäyräkoirat oikeasti noin lepposia hengailijoita ja nukkujia? Vai onko näillä teidän koirilla vaan poikkeuksellisen lungi luonne?
Kiitos jo ehdit vastata!
Moro Laura,
mäyräkoirat ovat melko luonteikkaita tapauksia, itsepäisiä, omanarvontuntoisia ja huumorintajuisia tyyppejä, jotka kaikki viihtyvät peiton alla, jos vaan päästetään. Meillä on käynyt hyvä säkä tyttökaksikon kanssa, molemmat ovat rentoja ja helppoja, mutta toisesta ääripäästä löytyy kyllä reviiritietoisia vahtikoiraluonteita, jotka suhtautuvat kaikkeen uuteen epäillen. Se on varmaan kiinni sekä tuurista, kasvatuksesta että sukupuolesta – nartut ovat helpompia kuin mäykkyherrat.
Metsästyskoirat nukkuvat sen 17-18h vuorokaudessa, myös urbaanit metsästyskoirat. On tärkeää levätä, että jaksaa taas jahdata pehmorottaa ja juosta kilpaa siskon kanssa ympäri asuntoa.
Sileäkarvaisista mäykyistä ei onneksi lähde hirveästi karvaa. Meillä on valkoiset lautalattiat, tulisimme hulluksi jos täällä pitäisi imuroida joka päivä!
Osta niille hiekkalaatikko niin ei tarvi mennä ulos!
Haha! EN, saavat kyllä hilata pienet päksinsä ulos sen muutaman kerran päivässä kuten muutkin koirat.
Voi ei…! :D Tuo on kyllä just sen näköinen, että “Äläs yritäkään, mä nukun NYT! Kato nyt, mullahan on jo peitto korvissa.”
Ja kyllä, myös mä haluan uudelleensyntyä mäyräkoiraksi, sun mäyräkoiraksi :)
No meidän mäykyillä on kyllä hyvät oltavat, myönnetään.