Yhteistyössä Marimekko
En menisi vielä vannomaan siitä syksystä (intiaanikesä on tilauksessa) mutta syysmuoti on virallisesti täällä! Kotimaisella klassikkolinjalla jatketaan: Marimekko haastoi minut poimimaan syysmallistonsa kuvioista suosikkini ja pohtimaan miten pukisin printtivaatteita päälleni. Mallistosta löytyy sekä ikonisia arkistokuvioita Vuokko Nurmesniemen töistä Oiva Toikan ja Katsuji Wakisakan käsialaan että uutta kuviosuunnittelua Marimekon tuoreimmalta suunnittelijatulokkaalta, brittiläiseltä Joe Dukelta.

Kuosin valinta ei ollut vaikea, Maija Isolan 70-luvulla suunnittelema Pioni-printti tarttui silmiin samantien. Syy ei ollut (pelkästään) se, että poden kroonista pionihulluutta, vaan värikäs retrokuvio on sattumalta tuttu ja rakas vuosien takaa. Löysin kolmentoista vuoden alttiissa iässä mummolan vintiltä äitini samaisesta pionikuosista tehtyjä 70-luvun vaatteita, nappasin ne äitini kauhuksi käyttöön ja rakastin jo valmiiksi kuluneet vaatekappaleet lopullisesti puhki. Niiden kunniaksi on sanottava, että siinä oli riehuikäisellä teinipopparillakin tekemistä, sillä ne releet olivat todella tukevaa tekoa. Äidin nuoruusvuosien pionimekot, silkkipaidat ja a-linjaiset takit olivat täydelliset kaikille roadtripeille ja festarireissuille, mutta luonnollisesti kuljin niissä myös koulussa, Ylitornion kirkonkylän raitilla ja kyläkaupassa maidonhakureissulla, täysin tyytyväisenä ysärineonvärien ja kolmiraitaverkkareiden keskellä.

Marimekon syksyn vaatemallisto hengittää samaa 70-lukua tuotuna tähän päivään: on epäsymmetrisiä leikkauksia, kietaisuyksityiskohtia ja tikkauksia, leveneviä lahkeita ja vajaamittaisia hihoja. Luovan johtajan Anna Teurnellin johtamana designtiimi on saanut kuulemma inspiraationsa surrealistisesta mielikuvituksen ja todellisuuden tutkiskelusta. Pidin tästä! Omanlainen todellisuuden tutkiskelija olen itsekin, vaikka minun tutkimusteni johtopäätökset eivät johdakaan jumalaisen kauniisiin vaatteisiin.


Vietimme viime viikonlopun Suvisaaristossa. Pakkasin saarikassiin simppelin Pioni-kuosisen silkkipaidan ja leveälahkeiset housut. Sovittelin niitä sekä erikseen että yhdessä, ja selvisi että kokovartalokuvio toimi itseasiassa yllättävän hyvin. Sitaisin silkkipaidan helman solmulle, jotta pöksyjen kauniisti leikattu vyötärö pääsisi oikeuksiinsa. Taisin kolmetoistakesäisenä testata jotain samantapaista, mutta uskon, että tämä on siitä sofistikoitunut saarihipin versio.



Jokapäiväisessä käytössä yhdistelisin tuota superkauniisti laskeutuvaa silkkipaitaa kuitenkin vaivattomiin arkivaatteisiin, kuten haalistuneen sinisiin farkkuihin. Myös kapoiset mustat housut toimisivat, ehkä varustettuna pikkuisen vajaamittaisilla lahkeilla ja nahkavyöllä. Marimekon syysmallistosta poimin näihin kuviin myös kermaliköörin väriset nahkatossut, jotka ovat epäilyksettä mukavimmat tossut, joissa varpaani ovat saaneet vuosiin kipristellä. Löytyvät mallistosta mustinakin – mietin hetken, mutta sitten ajattelin saaren verantaa ja iltapäiväkahvia ja päädyin muutaman assosiaation kautta näihin.




Pidin pionipöksyistä enemmän kuin etukäteen arvasin. Ne on leikattu niin äärimmäisen nätisti! Kangas on napakka, mutta myötäilee silti kehoa ja sen liikkeitä. Suurista sivutaskuista paljon plussaa, aina on ylimääräisiä käsiä jotka etsivät turvapaikkaa.




Hopeiset korut ovat muuten Marimekon syysmallistosta nekin, italialaista käsityötä, painavia kauniita esineitä, joihin tykästyin kuvauksissa kovasti. Sarjaan kuuluu vielä pallomainen riipus. Sekin nähdään pian kuvissa, muttei vielä näissä.



Kuvissa vilahtaa yksi suosikkipaikoistani maailmassa, Estholmenin valkoinen mökki. Jonain vuonna vuokraan sen koko kesäksi kirjoittajantorpaksi, sillä sieltä löytyy kaikki mitä ihminen voi sellaiseen tarkoitukseen suinkin kaivata: merimaisema, jota voi katsella maaten sängyssä, keittolevy kahvin ja pussikeiton tekoa varten, pino vilttejä viileiden iltojen (ja mukavuudenhaluisten mäyräkoirien) varalle sekä pölyntuoksuisia kirjoja, joita voi lukea silloin kun oma kirjoittaminen ei suju.


Olipa kuvatulva, mutta miten karsia, kun tykkää kaikista?! Mutta kertokaapa te: kokovartalokuosi, kylmää vai kuumaa? Kolahtaako Pioni vai osuvatko muut malliston kuosit enemmän omaan makuunne? Jos tykkäät, pysy vielä kuulolla, sillä…

… Marimekon verkkokauppa tarjoaa blogin lukijoille yhdestä vaate- ja laukkuostokerrasta -15% edun. Kirjaudu sisään tai rekisteröidy, ja syötä kassalla koodi MARIMEKKOFW16. Etu on voimassa 11. syyskuuta asti ja koskee normaalihintaisia tuotteita, eikä sitä voi yhdistää muihin etuihin. Iloa kuosijahtiin!
PHOTOS BY JARNO JUSSILA
Pakko kysyy, mut mikä toi sormus on?
Pingback: Pionihuumassa | Katja Kokko
Ooh tuo printti tuo kyllä mieleen kipeät teinivuodet..en ehkä itse olisi vielä valmis noihin uudestaan mutta sinulla ne näyttävät kyllä todella hyvältä! Mutta Stella, ajattele, minä olen tehnyt samat (eli kulkenut ullakkovaatteissa ysärin loppupuolella) “vain” parin-kolmen sadan kilsan päässä Ylitorniolta pikkukylässä..ja siellä sitä ei juuri arvostettu..voisinko sanoa vaikka noin.. Nyt toivon että olisin törmännyt sinuun silloin :D
HAHA! Sielunsisko! Joo, ei sitä Ylitorniollakaan järin arvostettu. Oltaispa silloin tunnettu.
<3
Huhhuh! Hot!
Hahaa, kiitti! x
Tuo kuosi on i-ha-na, mutta en ole rohjennut ostamaan, tuntuu liian värikkäältä ;-) Hattara-paita löytyy omista kokoelmista ja se on yksi suosikkivaatteistani.
Oi, se on kanssa ihana! Musta tuntuu, että tuo Pioni-printti näyttää värikkäämmältä henkarissa kuin päällä – ihan kuin se jotenkin kesyyntyisi mihin tahansa tilanteeseen sopivaksi kun sen pukee ylle.
Vaatteidenhankintalakko tipautettu roskakoriin näiden kuvien myötä – tuo pionipaita on saatava!
Näiden kommenttien perusteella alkaa näyttää siltä, että kannattaa kiiruhtaa :D
Joo, tuo paita, ooooooooh! Housut on jotenkin vähän öh liikaa, mutta paita on hieno!
Paita on kyllä ihan täydellinen!
Hetkinen! Olenko mä ainut, jolle ei putoo, ei sitten millään? Kuvat ja malli ovat kyllä raikkaita ja kauniita, mutta nuo vetimet ihan arkikäyttöönkö? Ei ei ei, ei edes kesällä eikä edes Suvisaaristossa.
Haha! Nämä ovat niin makuasioita. Paidan saisin kyllä helposti valjastettua ihan jokapäiväiseen käyttöön. Housut ovat sen verran katseenvangitsijat, että niitä ei ehkä ihan mihin tahansa säätö-, hässäkkä- ja roudauspäivään pukisi.
Kokovartalokuosi on kyllä kuuma, upee!
Jee, mäkin vähän yllätyin siitä miten se toimi! xx
Pioni on lempikukkani, taitaa olla sinunkin? Aivan ihania nämä kuvat! Fresh meno, joka kumartaa Marimekon perinteisiin… Silmäkarkkia kerrassaan.
Joo, minun myös! Kiitos, ihana kuulla että tykkäät. Oli hyvä yhteinen visio kuvaajan kanssa tästä toteutuksesta.
Olinko minä tuolla samalla saarella, samaan aikaan TUOLLAISEN HOTTIKSEN KANSSA? Kysynpä vaan.
Että siis kuuma se oli koko ajan, mutta että vielä liekehti!
Haaaa! Sinä ihanuus xxx
KYL OLIT! <3
Wau! <3
Jee! xxx
Vaikuttava kuvasarja! Upeaa nähdä sinulla 70-luvun värejä.
Kiitos, ihana kuulla että tykkäät. Olin itsekin noista väreistä ihan fiiliksissä.
Libby- mekko ja Polina-paita kelpaisevat uutuuksista tämän upean ylläsi olevan kokonaisuuden lisäksi!
Hassua- ajattelin äskettäin, että niin haluaisin nähdä ylläsi hippivärejä ja kuvioita…Nämä sopii järkyttävän hyvin.
Voin sanoa, että heräät uuteen hehkuun!
Pidän myös tosi paljon epäsymmetriasta vaatteissa.
Nuorena suunnittelin ja ompelin paljonkin vinohelmoja ym. erilaista.
Tuo kukkahame vinohelmalla näytti upealle myös Marimekon sivuilla =)
Pengoin mummolan vinteiltä myös teininä ukin vanhaa kauluspaitaa ja tädin kuviopaitoja ym.
Ihan parhaita!
Oho, great minds think alike! Kiitos, huippua että tykkäsit – mullakin oli jotenkin ihan uusi ja freesi fiilis näissä vaatteissa.
Woah! Hienoa nähdä Marimekko tällä tavoin. Rentoa ja seksikästä. Thumbs up. Mulle putoo aina eniten ne raidat, mutta on tämäkin kyllä kaunis printti.
Hei kiitos, kiva kuulla! Joo, raidat eivät kyllä vanhene koskaan. Tässäkin mallistossa on tosi kauniita raitaprinttejä.
No onhan tuo pionikuosi nyt tosi kaunis, ja sopii sulle kuin nenä päähän! Todella hienot kuvat, näissä on fiilistä. Itse ottaisin housut, vaikken ole niin kapea kuin sinä.
No on se! Kiitos, Jarno otti ihan huiput kuvat. Suosittelen kyllä pöksyjä, kannattaa käydä vaikka sovittelemassa jos hotsittelee – livenä sen vasta tajuaa miten nätisti ne istuu päällä.
Vau, ihan mielettömät kuvat! Olen ostolakossa, mutta rupesi kyllä kuosi himottamaan :D Mun suosikki on tuo paita.
Tuo paita on kyllä kaunis ja käytännöllinen!
IHANAT nuo housut!
Ne OVAT.
Onpa kerrassaan upeita kuvia! Törmäsin Marimekon omiin mallistokuviin jossain netissä seikkaillessani enkä ollut suoraan sanottuna kovin innoissani, mutta näissä kuvissa tuo kuosi herää aivan eri tavalla eloon :O Good work!
Onhan se aina vähän eri nähdä virallisia kampanjakuvia joissa vaatteiden sisällä on anonyymi malli, verrattuna ihmiseen joka on jollain tasolla tuttu. Kuosi tuntui kyllä omalta, onpa kiva kuulla että se näkyy myös ulospäin xx
NO NYT! Wouououuu-uu! Supersexy saarihippi!
Haha, kiitti! xxx