Joskus kärsivällisyys palkitaan! Minulla oli kolme vuotta sitten kuvauslainassa mm. näihin kuviin päätynyt Marimekon mohairtakki ja olen siitä saakka sättinyt itseäni, kun en tajunnut ostaa takkia omakseni silloin kun se oli kaupoissa. Olen vuosien varrella vaaniskellut takkia kirppiksillä ja internetin myyntipalstoilla, kunnes tovi sitten vihdoin tärppäsi: kaveri myi omansa Facebookin kierrätysryhmässä ja kerrankin olin oikeaan aikaan langoilla. Kiljuin AV YV OSTAN EPÄTOIVOJONO ja yhtä Kallion reissua myöhemmin takki oli kolmen vuoden odotuksen jälkeen vihdoin minun. Rakastan internetiä.
MARIMEKON MOHAIRTAKKI SECONDHAND
RIIPUS MATKAMUISTO PARIISISTA
IKIVANHAT NILKKURIT ACNE
KASHMIRNEULE IRIS & INK
LEEN FARKUT SECONDHAND
Olen kaivanut kaapista vanhat potkitut Pistolit. Kuluneet kengät sopivat näihin epämääräisiin keleihin, niiden kanssa ei tarvitse niin varoa. Tukevat korot ovat muutenkin parhaat kengät loskaan, sillä ne eivät kastu niin nopeasti kuin lammikoissa laahaavat tasapohjaiset kengät. Tämä saattaa olla harhaa, mutta sovitaan niin, että saan pitää siitä kiinni. Vaikutus se on lumevaikutuskin.
Alkuvuosi on harvoin tyyli-inspiraation juhlaa eikä tämä ole ollut mikään poikkeus, enemmänkin kiinnostaa turvavaatteet ja lämpimänä pysyminen. Olen kiskonut useimpina aamuina sen enempää miettimättä päälle farkut ja jonkun villapaidan, onneksi muhkea mohairtakki tuo olemukseen vähän potkua ja uusi kevyempi tukka piristää. Hyvä fiilis on joskus niin pienistä asioista kiinni.
Mustat kynnet ovat yhä vain lempiasusteeni. Miksipä vaihtaa, kun se kerran toimii. Ennustan silti, että punaisesta oranssiin liukuvat kirkkaat värit alkavat taas houkutella, kun talvi taittuu kevääksi ja lämpötilat alkavat nousta. Sääennuste lupaa loppuviikoksi plus viittä – eikö se tarkoita, että ollaan jo hyvällä matkalla?
Huomasin omia blogiarkistoja selatessani, että viime kuukausina on ollut tosi vähän niinsanottuja asujuttuja. “Niinsanottu” siksi, että olen aina kokenut konseptin vähän vieraaksi, mutta pyrkinyt silti dokumentoimaan pukeutumistani aina kun siihen on ollut sopiva tilaisuus – on kuitenkin kivaa puhua tyylistä, kengistä ja kauniista vaatteista, tarinoista niiden takaa.
Asukuvien vähyys on johtunut osin talvesta ja vähäisestä valosta, osin siitä että olen karsinut vaatekaappini alle puoleen siitä mitä se oli eikä pukeutumisessani ole ollut valtavasti variaatiota (eipä sillä, että olisi aina ennenkään ollut). Olen pyrkinyt yhdistelemään olemassaolevia vaatteitani uusilla tavoilla, innostumaan vähemmälle käytölle jääneistä vaatekappaleista ja sekoittamaan arkipukeutumiseen kimaltavia ja hohtavia vaatekappaleita, jotka ovat aiemmin ulkoilleet useimmiten kemuissa ja illanvietoissa. Mutta kyllähän näistä jutunjuurta löytyy! Täytyy alkaa napata kuvia useammin nyt kun valoa on päivä päivältä enemmän.
Muhkea kirppistakki, kuumaa vai kylmää?
PHOTOS BY JARNO JUSSILA
Ihana takki, senkin onnenpekka! Itse kun heräsin ko. takin ihanuuteen, sitä oli kaupassa jäljellä vain muutamassa hajakoossa, joista yksikään ei ollut sopiva. Jäi siis kaivelemaan täälläkin.
Voi ei, YMMÄRRÄN! Ehkä onni potkaisee vielä suakin!
Ihan tosi ihana takki ja uudet hiukset niiiiin kauniit.
Samaa mieltä, keveyttä kevääksi tuo uusi hiuslook
Niin minustakin, kiitos! xxx
Voi kiitos! xxx
Tulikuumaa! Aivan ihana takki. Olen aina tykännyt asupostauksistasi, minulla on ajoittain samansuuntainen maku, joten tyylikuvasi ovat olleet hyvin inspiroivia!
Ihailin jokunen viikko sitten täällä hieman samanhenkistä, tosin pidemmällä karvalla ja burgundin-violetilla värityksellä olevaa takkia erään secondhand liikkeen ikkunassa. Järkeilin kuitenkin sellaista, että täällä niin paksua takkia tulisi käytettyä tosi tosi harvoin, ja kaapissa on jo sekä lyhyt että pidempi villakangastakki kylmempiä kelejä varten, joten tyydyin vain ihailemaan takkia kaukaa. Noh, eikös tänne sitten tullutkin melkein oikea talvi, hetikohta sen jälkeen kun takki katosi kaupan ikkunasta, ja olen potkinut itseäni etten edes käynyt sovittamassa takkia! Villakangastakkini ovat kyllä lämpimät ja kivat, mutta välillä vähän turhan “siistit”… tuollainen rokkaavampi talvitakki olisi ehkä sittenkin mahtunut vielä garderobiin!
Hei ihana kuulla, kiitos! Ja OH NO, ymmärrän harmituksen niin hyvin. Mutta tiedätkö, täähän tarkoittaa vain sitä, että sua odottaa jossain joku vielä hienompi takki. Sitä odotellessa!
Hot hot
Jee! xx
Ihanat kuvat, tuo takki ehdottomasti kuuma! Jotenkin näissä kuvissa on ihana tunnelma, kevään toive, mutta ei ihan vielä kevät. Tuo uusi kevyempi tukka on ihana! Päivitä jooko toi sun banneri vaikka tän kuvasarjan tolla toisella mustavalkoisella kuvalla, jossa on upeasti ilmaa hiuksissa ja kaupunkia elävänä taustalla. Äläkä sotke kasvojasi. :) Leppeitä tuulia ja kevään odotusta sulle Stella! <3
Kiitos, mäkin tykkäsin kuvista! Hyvä idea, ehkäpä kokeilenkin miten tuo kuva toimii bannerissa. Kevään tuulahduksia sinnekin xxx
Kuumaa! Ihanaa, että takki löysi uuden kodin. Uusi tukka on myös raikas. Oon aina tykännyt sun asupostauksista, eikä samojen vaatteiden käyttämisessä ole mitään pahaa – päinvastoin. Se on kestävää, järkevää ja tyylikästä. Yhdistelmät, kuvauspaikat tai edes se luonnonvalo on aina kuitenkin erilaista.
Just niin! Kiitos, ihana kuulla että tykkäät xxx
Takki on IHANA, samoin uusi hiusmalli <3
Kiitos, jee! xx
Ihana takki ja ihanat kuvat! Mistä koru?
Kiitos, minustakin! Koru on Pariisista, en muista merkkiä tähän hätään, voin kaivaa jos tärkeää.
KUUMAA!
YES!!!