Tienasin ensimmäisinä opiskeluvuosinani vuokrarahat työskentelemällä baarimikkona. Baarissa kävi enimmäkseen opiskelijoita ja poppareita, jotka joivat hanaolutta tai halpaa viiniä, mutta opin siinä sivussa tekemään myös cocktaileja. Baarityöt ovat sittemmin jääneet, mutta arvostus hyviä cocktaileja kohtaan on säilynyt. Mainitsen erikseen “hyvät”, sillä tuli toki opittua myös sellaisia ohjeita, joihin ei ole tarvinnut turvautua baarivuosien jälkeen.
Omat suosikkini ovat konstailemattomat ja klassikkopainotteiset, useimmiten tilaan G&T:n. Tykkään muutenkin ginipohjaisista juomista, sillä ginistä saa monia loistavia cocktaileja. Toinen ginipohjainen ikisuosikkini on Negroni. Italialainen klassikko syntyy neljästä yksinkertaisesta ainesosasta eikä sen tekoon tarvita baarikokemusta – se on oikeastaan mahdoton mokata.
Kuten lähes kaikkeen mikä tulee Italiasta, Negroniin liittyy erimielisyyksiä siitä kuka sen keksi ja milloin. Suosituimman tarinan mukaan Negroni valmistettiin ensimmäisen kerran firenzeläisessä kahvilassa vuonna 1919, kun muuan herra Camillo Negroni halusi Americano-cocktailin, jossa soodavesi on vaihdettu giniin. Silloisen Caffé Casonin (nykyisin Caffé Cavalli) baarimikko toteutti toiveen ja koristi juoman sitruunan sijaan appelsiinilla, jotta se erottuisi Americanosta myös ulkonäöltään.
Tästä historiallisesta hetkestä on tullut tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta ja niinpä katkeroista elegantein, italialainen Campari onkin juhlinut koko vuoden satavuotiasta Negronia. Hurraa!
Camparin, ginin ja punaisen vermutin yhdistelmä on tiukka ja kitkerä, mutta siinä on syvyyttä ja mehevyyttä, joka saa monimutkaiset cocktailit vispattuine kananmunanvalkuaisineen tuntumaan turhanpäiväiseltä hössötykseltä.
Firenzessä ei kuulemma oltu aikoinaan kovin tarkkoja juoman mittasuhteista, vaan kaadettiin lasi puolilleen giniä ja loput päälle. Sekoitussuhteella toki saa leikitellä, itse tykkään eniten perinteisestä kaikkea saman verran -ohjeesta.
Jos olet muuten joskus maistanut Negronia etkä ollut vakuuttunut, se ei välttämättä tarkoita ettei se ole sinun juomasi. Aivan kuten ruoassa ja viineissä, cocktaileissakin maku kehittyy maistellessa. Mielenkiintoisemmat makuyhdistelmät alkavat ajan mittaan kiehtoa.
Negroni on aperitiivi, mutta mielestäni Negronin voi tarjoilla ihan pokkana milloin vain. Ainahan se seuraava ateria on kuitenkin mielessä.
✖ NEGRONI ✖
1 osa giniä (meillä on aina kaapissa Hendrick’sia)
1 osa punaista vermuttia (Vermouth Rosso)
1 osa Camparia
Appelsiinin viipale tai pala kuorta
Jäitä (mieluiten yksi iso)
Tiukka cocktail tarjoillaan matalasta lasista, tavallinen juomalasi käy jos et omista viskilaseja. Jos haluat tehdä vaikutuksen vieraisiin, sujauta lasit hetkeksi pakkaseen ennen tarjoilua.
Jos jaksat panostaa aromeihin, leikkaa appelsiininkuoresta pitkä pala välttäen kitkerää valkoista osaa ja pyyhkäise lasin reunaa kuorella for extra flavour.
Täytä lasi jäillä (tai mieluiten, käytä yhtä jättikokoista jääpalaa, joka sulaa hitaammin kuin pienet jääpalat). Kaada jäiden päälle saman verran giniä, punaista vermuttia ja Camparia. Sekoita.
Voit puristaa appelsiininkuorta vielä päälle, jotta sen eteeriset öljyt maustavat juoman. Pudota kuorenpala juoman sekaan.
Vintagelasi on 70-luvun Iittalaa, Tapio Wirkkalan suunnittelema Niva. Yksi ihanimmista.
Appelsiininkuoren kanssa puuhastelu voi tuntua turhalta nipotukselta, mutta se tuo cocktailiin ihanaa kepeyttä. Itse tosin laiskottelen usein ja sujautan lasiin vaan appelsiininviipaleen, joka toimii hyvin myös.
Jos cocktail on sellaisenaan turhan tiukka makuusi, kokeile lisätä vähän tonicia tai soodaa. Tätä eivät italialaiset tietenkään hyväksy, mutta emme nyt kysy heiltä.
PHOTOS BY STELLA HARASEK
Eikös Niva ole suunniteltu vuonna 1972 :)
Heippa, mulla oli äärimmäisen vahva mielikuva että Niva oli tuotannossa juuri 50-luvulla, mutta nyt kun kommenttisi innoittamana tutkin asiaa tarkemmin, olet ihan oikeassa, 70-luvun lasisarja kyseessä – kiitos tarkennuksesta!
Kesällä Sardiniassa tykästyin campari spritzeriin, aperolin tilalle vain campari. Tuo negroni on vielä maistamatta. Usein aperitiviksi otan myös campari-limen, camparia pienellä lime-mehun lisäyksellä.
Jooo se toimii hyvin myös Camparilla! Campari-limeä en ole testannut, ehkä kesällä sitten jäiden kanssa.
Ehdotan, että seuraavalla Pohjanmaareissulla poikkeatte Kyrö distillerylle Isoonkyröön…
Nyt kun mm.Lapuan kankurit on käyty :)
Itse en juuri drinkkejä juo, mutta luen silti jopa ohjeet ja aina tarinat asioiden ja ilmiöiden taustalla kiinnostaa..
Voih, jututin juuri lempikuppilan uutta vakavaa harjoittelijapoikaa että mitenkä se harkka on sujunut. Hän parahti että muuten hyvin mutta kauheinta oli kun asiakas tilasi Titanicin turmiota eikä hänellä ollut mitään havaintoa millainen drinkki olisi pitänyt vääntää… Jäävesihän se siis oli mutta sai vasta opettelevan pojan ihan tolaltaan. Erinomaiset gintonicit hän kyllä jo väänsi.
Gini -ihastusta täälläkin! Ja kokeiltu juurikin camparin kanssa, toimii hyvin. Ja se apero, jossa campari ja kuohari nivotaan yhteen, on myös hyvä. Kokeilin kerran gini-tonic -systeemiin lorauttaa tavallista enemmän sitruunaa, kuin pelkän lirauksen, siis kunnon lopsosen sellaisesta sitruunanmallisesta pikkuisesta muovipullosta, ja ai että olikin raikas! Negroni on vielä kokeilematta, pitänee joskus testata. Äiti oli nuorempana baarissa töissä ja taisi drinkit, joten hältä voisi urkkia drinkkivihjeitä lisää.
Negroni on parasta ja juuri Niva-laseista tarjoiltuna pitkän päivän päätteeksi! Jos jostain syystä haluaa vähemmän tiukan drinkin, voi tehdä ”virheellisen” Negronin eli Negroni Sbagliato:n, jossa gini korvataan kuoharilla :)
Tämä menee kokeiluun kyllä seuraavaksi!
Oma gin-drinkki suosikkini on Gin Campari Tonic, drinkki jonka joskus pienessä hiprakassa huvikseni pyysin baarimikkoa sekoittamaan (Bombay Sapphire ginistä). Kai saman reseptin joku muukin on joskus keksinyt? Tämä menee niin, että pitkään lasiin laitetaan jääpalojen/palan päälle yksi osa giniä, toinen osa camparia ja loput tonicia, sitruuna- tai limeviipaleen kera. Simppeliä mutta toimivaa, mainio erityisesti kuuman kesäpäivän juomana, mutta myös muina vuodenaikoina!
Sehän on MELKEIN kuin Americano, gini vaan vaihdettu vermutin tilalle! Toimii varmasti hyvin, täytyy testata.
Negroni on minulle tuntematon drinkki, mutta ensimmäisiltä Italian matkoiltani 70-luvun lopulta asti Camparisoda on ollut suosikkini ;-D. Negroni kuulostaa siltä että sitä voisi kokeilla!
Oooo! Ei paha sekään. Suosittelen testaamaan, ties vaikka löytäisit uuden suosikin x
Nam
Näyttää hyviltä kuvat.
Samaa mieltä. Ennen siis nuorempana en tykännyt Camparista mutta nykyään se on jo hyvää. Sitä se ikä tekee
KYLLÄ! Ikä tuo mukanaan viisautta!
Ah nää herkulliset kuvat!
Jee kivaa kun tykkäät!