Jarnon kirjoitus asioista, joita ette ehkä tiedä minusta, sai kesällä paljon kiitosta. Lupasin silloin tehdä samanlaisen Jarnosta.
✖ Osa keskinäisestä kemiastamme perustuu siihen, että jompikumpi on maanisella tuulella ja viihdyttää toista sekoilullaan. Usein se on Jarno, jolla on käynnissä jatkuva yhden miehen show. Päivästä riippuen siihen saattaa kuulua improvisoituja lauluja, imitaatioita, taikatemppuja, performansseja, tanssiesityksiä, kärrynpyöriä sun muuta akrobatiaa ja joskus ihan vaan todella huonoja juttuja, joille naureskelen silti, koska ne ovat viihdyttäviä. Mitä voin sanoa. Olemme ansainneet toisemme. Joskus olemme maanisella tuulella samaan aikaan ja se vasta onkin spektaakkeli.
✖ Myös väittely Jarnon kanssa on usein viihdyttävää (joskus raivostuttavaa), koska looginen ajattelu ei ole korkealla hänen prioriteeteissaan. Hän ymmärtää ja osaa sitä kyllä. Se ei vaan ole hänestä kiinnostavaa. Hän senkun valitsee näkökulman riippumatta siitä onko todella sitä mieltä vai ei, ja keksii lennosta sen tueksi argumentteja. Olen kuullut, että tämä on tyypillistä kaksosille. Usein tulee mieleen Monty Pythonin Confuse the cat -sketsi. Tämä on tavallaan Jarnon kannalta nerokasta: you can’t beat no logic with logic.
✖ En tiedä tuleeko tämä yllätyksenä vai ei, mutta Jarno on meistä se, joka on enemmän kiinnostunut tyylistä ja pukeutumisesta. Valinnat syntyvät intuitiivisesti ja nopeasti: hän seisoo aamuisin vaatekaappinsa äärellä, miettii mikä on päivän fiilis ja minuutin päästä hän on täysissä pukeissa. Hän omistaa melko vähän vaatteita, mutta skaala on laaja, sillä yhdistely on hallussa. Hän näyttää joskus kodittomalta rokkarilta, seuraavana päivänä hänellä saattaa olla päällä skarppi musta puku. Hän hankkii suuren osan arkivaatteistaan kirppiksiltä ja kokeilee ennakkoluulottomasti ihan kaikkea. Viimeksi hän tuli kotiin kasarihenkisen silkkipaidan kanssa eikä ollut kuulevinaan, kun mainitsin Ronnie James Dion.
Jarno on myös entinen vaatemyyjä ja nalkuttaa minulle jatkuvasti siitä miten säilytän vaatteitani (lattia ei kuulemma ole ihanteellinen paikka). Löydän usein vaatteeni viikattuna siisteihin pinoihin sängylle, lajiteltuina värin ja vaatekappaleen mukaan. Kts. seuraava kohta.
✖ Jarnolla on tarve pitää tietynlaisille esineille sotilaallista kuria. Saatan kotiin tullessani löytää kaikki eteisen lipaston päällä ajelehtineet pikkutavarani huulirasvoista ja kolikoista millimetrintarkoista riveistä. Siivotessaan hän vasta onkin systemaattinen. Kun hän tiskaa astioita joita ei voi laittaa astianpesukoneeseen, hän levittää ne puhtaan pyyhkeen päälle kuivumaan kokojärjestyksessä niin että niiden väliin jää täsmälleen samankokoinen väli. Kun hän imuroi, jokaikinen asia pitää siirtää pois tieltä, jotta tulee varmasti imuroiduksi sen alta, sivulta ja takaa. Olen opettanut Jarnolle ex-kämppikseltä oppimani mullistavan konseptin nimeltä kosmeettinen imurointi, jossa imuroidaan vain ne kohdat, jotka eniten näyttävät olevan sen tarpeessa. Hän pitää sitä epäilyttävänä, mutta turvautuu siihen nykyään silloin kun on kiire.
Olimme olleet jo monta vuotta yhdessä, kun hän vihdoin lopetti kohteliaan vaikenemisen ja ilmoitti, että minä olen todella sotkuinen tyyppi. Se on epäilemättä täysin totta, tiputtelen tavaroitani mitään miettimättä sinne sun tänne enkä ikinä tiedä missä ne ovat. Hän on silti aika kärsivällinen. Olohuoneen sohvan takana, hän sanoo vain aavistuksen osoittavalla äänellä ilman että minun tarvitsee edes kertoa, että etsin tietokoneen laturia.
✖ Jos joku on miettinyt mikä on Jarnon laihuuden salaisuus, voin nyt paljastaa sen: Jarno ei ole koskaan paikallaan. Hän liikkuu, naputtaa, hytkyy koko ajan. KOKO AJAN. Hänen koko olemassaolonsa tuntuu perustuvan fyysiseen liikkeeseen. Jopa käsitellessään kuvia tietokoneella hänen jalkansa hakkaa kuvitteellista bassopedaalia ja leuka nytkyy musiikin tahtiin. Tämä on varmasti syy siihen miksi mies viihtyy nykytanssitunneilla. Kerrankin saa riehua, loikkia ja pyöriä lattialla niin paljon kuin sielu sietää. Tanssiopiston salit vaan ovat kuulemma harmillisen pienet.
PHOTOS BY STELLA HARASEK
Ronnie James Dio❤️
Siis nyt täytyy esitellä miehelle tää kosmeettisen imuroinnin käsite! Se joskus katto mua pöyristyneenä ku mainitsin etten oo vähään aikaan imuroinu sohvan alta :)
Hauska kirjoitus! :) Ja hauskaa on myös, miten monet noista kohdista sopivat omaan poikaystävääni (asioista väittely ja argumentointi asioista, joista ei välttämättä ole edes sitä mieltä, jatkuva liike ja tekeminen), joka sattuu olemaan myös kaksonen – huvittava ja sattuva yksityiskohta vaikka en horoskooppeihin perustakaan. Itseeni taas kolahti tuo sotilaallinen järjestys; minä olen tässä taloudessa se, joka järjestelee asioita koon, värin ja muiden keskeisten asioiden mukaan, siinä missä puolisoni jättää tavaroita sinne tänne eikä löydä niitä. Sympatiat siis Jarnolle :D Ihania olette!
Kiva juttu Jarnosta. Saisiko samantyylisen teidän karvaisista perheenjäsenistä?
Hahahaha! Mitähän yllättävää niistä keksisi.
Lisä-ääni tälle! ❤️
Hmmm, ehkäpä Jarno vain myhäili tyytyväisyydestä vertailussa Ronnie James Dioon. Onhan Dio mielettömän karismaattinen, persoonallinen ja tyylikäs :)
HAHAHA! Ehkä se muuten onkin juuri näin!
Ihanaa kun kemianne kohtaavat noin hyvin! :) Matalaenergisenä tyyppinä en voinut olla naurahtamatta, kun mietin että itse en kestäisi montaakaan tuntia ihmistä jolla ” on käynnissä jatkuva yhden miehen show. Päivästä riippuen siihen saattaa kuulua improvisoituja lauluja, imitaatioita, taikatemppuja, performansseja, tanssiesityksiä, kärrynpyöriä sun muuta akrobatiaa ja joskus ihan vaan todella huonoja juttuja..”. Huh :”D
YMMÄRRÄN! Ei mekään aina kestetä toistemme mielentiloja :D Onneksi toiselle voi sanoa lempeästi, että menepäs siitä muualle riehumaan.
Voisiko J ehkä muuttaa meille pariksi viikoksi? Siinä ajassa varmaankin ehtisi järjestää kaikkialla ajelehtivat tavarat, imuroida ei-kosmeettisesti, järjestellä vaatekaaoksen ja samalla viihdyttää naperoa yhden miehen show’lla.
Hmm! Meidän pitää selvästi perustaa vuokrauspalvelu. Joo, yhden miehen show tekee kyllä lähes poikkeuksetta vaikutuksen naperoikäisiin. Kyläilevät lapsiperheet arvostavat.
Ihana postaus!
Jee! x
Moi Stella! Pidän kovasti blogistasi ja kirjoitustyylistäsi, erityisesti koska olen pitänyt maailmankuvaasi syvällisenä ja empaattisena. Tämän vuoksi rohkaistuin nyt kommentoimaan, koska en tiedä olitko välttämättä miettinyt ihan loppuun asti sanojen ”maaninen” ja ”ocd” käytön. Tiedän, että et tarkoittanut pahaa – näitä termejähän käytetään usein hyvin kevyesti arkipuheessa. Hassuttelu ja sekoilu on kuitenkin kaukana maniasta ja siisteys- ja järjestysintoilu on eri asia kuin ocd. Itselläni on ocd, ja takana myös maanisia vaiheita. Molemmat ovat erittäin raskaita, ahdistavia ja vakavia mielenterveyden ongelmia, eikä tunnu mukavalta, kun niihin suhtaudutaan kevyesti ja läpällä. Termien väärinkäyttö antaa väärän kuvan siitä, miten rajoittavaa ja rankkaa näiden ongelmien kanssa eläminen oikeasti on. Olen itsekin kova hassuttelemaan puolison kanssa, ja tiedän kokemuksesta, että maanisuus on jotain aivan muuta :) Vastaavasti tiukan järjestyksen ylläpitäminen tuottaa monille mielihyvää, ja se on siten aivan eri asia kuin ocd:hen kuuluvat pakko-oireet, jotka ovat määritelmällisesti ahdistavia. Muutoin postaus oli oikein kiva ja yhteiselonne Jarnon kanssa vaikuttaa hauskalta! Mukavaa syksyä :)
Moro Laura,
kiitos palautteesta! Ehdin itseasiassa jo poistaa OCD-maininnan tekstistä, mutta kommentoin asiaa kuitenkin.
Lähipiirissämme viljellään melko mustaa huumoria ja puhutaan usein vaikeista asioista huumorin kautta. Pidän sitä positiivisena asiana, huumori on minusta parempi tapa käsitellä omia ja läheisiä koskettavia vaikeita asioita kuin hyssyttely tai vaikeneminen. Keskusteluissamme ei koskaan väheksytä, ivata tai mitätöidä tällaisia juttuja, vaan niihin suhtaudutaan lempeydellä, ymmärryksellä ja kunnioituksella.
Muistin kuitenkin, että retoriikkamme ei välttämättä aukea ulkopuolisille, vaan voidaan nähdä loukkaavana, mikä ei tietenkään ollut tarkoitus. Isolle yleisölle kirjoittaminen on eri juttu kuin omien ystävien kanssa jutteleminen, vaikka välillä koitankin hälventää tätä rajaa ja jutustella rennosti kuin kavereille.
Mutta “maaninen” on minusta eri asia kuin OCD, se on yleiskielinen, kuvaileva sana eikä lääketieteellinen diagnoosi. Ihminen voi olla maaninen ilman että se liittyy maanisdepressiivisyyteen siinä missä voi olla humalassa ilman että se liittyy alkoholismiin.
Kiitos vastauksesta! Tavallaan ymmärrän, mitä tarkoitat, mutta asia jäi silti vähän vaivaamaan. Omassa kaveripiirissäni käytetään myös hyvin ronskia ja mustaa huumoria, joten samaistun tähän. Niinä hetkinä kun joku ulkopuolinen on huomauttanut epäasiallisuuksista tai ei ole ymmärtänyt, mikä jutuissamme on ollut hauskaa, olen joutunut itse reflektoimaan sanomisiani. Yleensä olen palannut miettimään, naureskelenko jollekin asialle tasavertaisena vai yläpuolelta. On eri asia naureskella mt-ongelmille terveenä ihmisenä kuin sellaisten ongelmien kanssa kärsivänä – vähän samalla tavalla kuin on ongelmallista naureskella rodullistettujen henkilöiden ongelmille valkoisena kuin itse rodullistettuna henkilönä. Vastaavasti on eri asia naureskella seksismille miehenä kuin naisena, jne. Huumori on hyvä (joskus paras!) tapa käsitellä vaikeita asioita, mutta samalla siihen liittyy huumoriin liittyy oma yhteiskunnallinen asema ja etuoikeudet :) Maanisuus ei ole yleiskielinen termi innostuneelle tai eläväiselle hassuttelumielentilalle vaan se viittaa suoraan maniaan. Lisäksi se, että vaikka maanisuus ei olisi lääketieteellinen diagnoosi ei varsinaisesti tee termin väärinkäytöstä ongelmatonta. Maailmassa on monia väärissä yhteyksissä läpällä käytettyjä termejä (esim. seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyviä), jotka eivät ole lääketieteellisiä diagnooseja. Näiden termien väärinkäyttö on silti asiatonta, jos sillä vähättelee tiettyjen ihmisryhmien kokemia vaikeuksia yhteiskunnassa.
Ei ole tarkoitus jäädä jankkaamaan, mutta tuli mieleen, että ehkä täällä kommenttiboksissa luuhaa muita samojen ongelmien kanssa (mahdollisesti tietämättään) painiskelevia.
OCD:stä (suom. pakko-oireinen häiriö) lisätietoa löytyy esim. täältä: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-h%C3%A4iri%C3%B6t/pakko-oireinen-h%C3%A4iri%C3%B6
Selvennyksenä vielä manian määritelmä (Terveyskirjastosta): “Manian tyypillisiä piirteitä on vähintään viikon yhtäjaksoisesti kestävä jakso, jona aikana henkilön mieliala on kohonnut normaalista poikkeavalla tavalla. Usein kohonneeseen mielialaan liittyy myös ärtyisyys. Maniassa olevan aktiivisuus, puheliaisuus, ajatuksen riento ja itsetunto ovat voimakkaasti kohonneet. Hänen unen tarpeensa on selvästi vähentynyt. Henkilöllä on eriasteisia suuruuskuvitelmia, ja hän on hajanainen ja keskittymiskyvytön. Usein hän tuhlaa rahaa arvostelukyvyttömästi, osallistuu kritiikittömästi kaikkeen vaaralliseen, on hyperseksuaalinen ja käyttäytyy sopimattomasti.” Lisätietoa täällä: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00378
Yes, faktalinkit eivät ole koskaan pahitteeksi!
Tuosta maniasta vielä. Itse käytin sanaa maaninen, joka sivistyssanakirjan määritelmän mukaan tarkoittaa kiihtynyttä ja on synonyymi sanoille hillitön, kiihkeä. Olen käyttänyt tätä sanaa blogin historian aikana varmasti kymmeniä kertoja eikä kukaan ole koskaan kertonut pahastuneensa siitä tai ymmärtäneensä sen niin, että vähättelisin mielenterveydellisiä häiriötiloja. Mutta yleisestä ilmapiiristä on viimeisen parin vuoden aikana tullut todella paljon herkempi ja voi olla, että tämä on yksi niistä sanoista, joita ei voi enää käyttää ilman että siihen luetaan sellaista arvolatausta, jota kirjoittaja ei ole tarkoittanut.
Heippa Laura,
muistathan että et tiedä minun mielenterveyshistoriastani mitään, joten ethän tee päätelmiä siitä millaisesta asemasta kommentoin aihetta. Sen voin luvata, että ylhäältä alas tässä ei huudella.
Eikä tässä kukaan naureskellut kenellekään – en ylipäänsä kommentoinut kenenkään muun asioita kuin omiamme, kahdenkeskisiä tilanteitamme.
Olen pahoillani, että loukkasin, mutta kuten totesin, poistin OCD-maininnan jo ennen kuin olit lähettänyt kommenttisi, enkä varmasti käytä sitä toiste vastaavassa lauseyhteydessä.
Moi,
Ei ollut tarkoitus tehdä minkäänlaisia oletuksia omasta tilanteestasi, ja nyt kun luen kommenttini uudestaan huomaan, että ilmaisin itseni siinä epäselvästi. Pahoittelen tätä – tarkoitus oli kommentoida asiaa yleisemmällä tasolla eikä enää niinkään nimenomaan sinun lähtökohdistasi, koska kuten sanoit, en tiedä historiastasi mitään. Samalla kuitenkin ymmärsin sinun kommenttisi kaveriporukan huumorista niin, että mielestäsi on ok heittää läppää näistä asioista kavereiden kesken (oli oma lähtökohta mitä tahansa), mutta ei ulkopuolisille. Ja siinä taas jää hieman auki, minkä vuoksi ja mitä kohti tässä asiassa käytetään huumoria.
Minusta on hyvä, että maanisuus-sanan käytöstä ollaan koko ajan entistä kriittisempiä. Ehkä samalla tietoisuus siihen liittyvistä mielenterveyden häiriöistä kasvaa. Onneksi on paljon muita hyviä sanoja kuvaamaan kiihkeää innostusta :)
Heippa,
huumoria käytetään lähipiirissä vaikeiden(kin) asioiden kohdalla siksi, että niistä on paljon omakohtaista kokemusta ja huumori on yksi keino selviytyä niistä. Läheisten kesken kaikki tietävät toistensa lähtökohdat eikä ole niinsanotusti väärien tulkintojen vaaraa. Konteksti ratkaisee.
On tietysti hyvä, että nykyisin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota siihen millaisia sanoja käytetään ja millaisissa yhteyksissä. Itsekin tässä oppii varovaisemmaksi ja varovaisemmaksi.
Ihana kirjoitus ❤️
Tuo on varmasti sitä toisen hyväksymistä kokonaan ;-) Niin hyvät kuin huonot puolet
Jee, kivaa että tykkäsit! Kyllä, samaa mieltä ♥