Kaikki on uudessa kodissa vielä vähän tai paljon kesken, mutta kaikkine ajelehtivine tavaroineenkin makuuhuone tuntuu jo omalta. Tykkään isosta ikkunasta, siitä että näen herätessäni taivaan. Valo liikkuu ja happi kulkee.
Mehitähdet ja kaktukset notkuvat ikkunalaudalla odotellessaan lopullisia sijoituspaikkojaan. Ikkunan alla on kasa vanhoja puulaatikoita, nekin vähän vielä paikkaansa vailla – säilytän niissä aiemmin kaikenlaista, mutta tulin muuton yhteydessä tehneeksi sen sortin tyhjennyksen, että suurin osa säilytyskalusteista seisovat tällä hetkellä tyhjänä.
Vilttejä löytyy viikattuna vähän sieltä täältä, kuljeskelen niihin kääriytyneenä aamuisin kuin viluttaa enkä suostu tunnustamaan, että yksikään olisi turha. Uusin tulokas on harmaa hapsupeitto Edbladilta, simppeli ja superkaunis. Virallisesti se on vielä kuvauslainassa, mutta taidan lunastaa sen omakseni.
Valkoinen kipsikehys on kämppikseltä peritty. Taidan nostaa sen seinälle sellaisenaan, noin kaunis kehys ei kuvaa kaipaa.
Mä olen viimeisen vuoden suorittanut kämpässä sellaista megalomaanista raivausprojektia, kaikki turha on laitettu kiertoon. Edelleen on varastossa sellaista romua millä kukaan ei enää tee mitään (onko koskaan tehnytkään…..?), joten projekti jatkuu. On uskomattoman helpottavaa päästä eroon kaikesta turhasta roinasta, ja raivauksen tuoksinassa olen miettinyt useasti, että MIKSI hitossa milloin mitäkin tavaraa on säästetty vuosia ilman, että sitä on käytetty kertaakaan! Nykyään joka tuutista tulee niin paljon mainoksia milloin mistäkin hyödykkeestä jota ilman et voi tyyliin elää, tuntuu mahtavalta pystyä toteamaan itselleen että “Kylläpä muuten voin”. Sanoit Stella kerran jossain kirjoituksessasi, että tavara tuntuu hallitsevan sinua etkä sinä tavaroita. Olen huomannut omalla kohdallani että homma kääntyy hämmentävän helposti juuri noin. Itse sain tarpeekseni tästä “tyrkytysyhteiskunnan” painostuksesta, ja käänsin kelkkani ympäri; kiitokseksi siitä olen saanut ympärilleni tilaa ja valoa, ja hengittäminen on helpompaa ilman tolkutonta tavaramäärää. Keskittyminen olennaiseen eli elämään on helpompaa. Ihminen tulee lopulta toimeen loistavasti melko vähällä. Ja jotain tavaramäärän koosta ja turhuudesta kertonee tämäkin; ainoatakaan hyödykettä, vaikka siitä luopuminen olisi tuntunut kirpaisevankin, ei ole kertaakaan tullut ikävä.
Jos jollain on lisää vinkkejä dreamcatcherin hankintaan tai askarteluun, olen myös kiitollinen, olen moista etsinyt jo varmaan vuosia. Nyt on rakenneltu oma versio mutta sen poron sarviin sopisi vielä roikkumaan joku originaali!
Muakin kiinnostaa, jos jostain löytyy ohjeita!
Taalta loytyi seka historiaa etta teko- ja osto-ohjeet uniseippariin (linkit sivun loppupuolella)
http://www.support-native-american-art.com/Dream-Catchers.html
Kauniita kuvia ja levollinen tunnelma. Upean näköinen tuo ikkuna yläruudukolla.
Olet varmaan kertonut aikaisemmin, mutta mitkä ovat nuo ihanat lakanat?
Moikka kaunokainen, kiva kun tykkäät! Lakanat ovat useimmiten Balmuirin pellavalakanoita. Näiden kuvien lakanoista on osa Balmuirin pellavaa, osa Granitin luomupuuvillaa.
Onpa Stella ihanaa kun sun blogi päivittyy näin paljon <3 Rakastan tätä!
Hei jee, kivaa kun tykkäät, niin minäkin!
Kaunista on! Kuvista välittyy miten happi kulkee, hienoa! Siihen olisi pyrittävä itsekin.
Joo, itsestähän se lopulta on kiinni eikä tilasta – totta. Mutta iloitsen kyllä tästä, on niin kivaa kun kerrankin valo ja tila eivät lopu kesken.
Mistä toi i-ha-na kesämekko on?! Alapas kertoa!
No ooh, minä kerron lisää, ootas hetki kun saan siitä kivan kuvan! Mutta jos et malta odottaa, niin Dotsista löytyy, on Mos Mosh -merkkinen.
Aivan ihana valo!
Niin ON.
Valkoinen kipsikehys on kämppikseltä peritty, jonka minä hänelle joskus annoin, ja jonka joskus entisen firman showroomilta otin lähtiessä mukaani. :D Hän on kaunis.
HAHA! Tätä en tiennytkään. Aina parempi!
Ihana makkari! Mistä unisieppari on?
Moikka, unisieppari on peräisin käytettyjä aarteita myyneestä putiikista nimeltä SFGN, sitä ei taida enää olla, niisk.
Unisiepparin voi tehdä myös itse! Olen nähnyt, en kokeillut. Ei ilmeisesti mikään ihan hirveän vaikea homma.
Ihan totta?!