Olen onnellinen kaupunkilainen ja elän tyytyväisessä symbioosissa fillarini kanssa, mutta myönnetään: alkava autokuume kytee pinnan alla. Retket ratikkalinjojen ulkopuolelle kiinnostavat. On niin paljon paikkoja, jonne ei pyörällä pääse eikä kovin kätevästi junalla tai bussillakaan – ei varsinkaan, jos pitäisi hakea polttopuita tai kuljettaa mukanaan kamerakalustoa, koiria ja ratsastusvarusteita.
Elämä ilman hevosia tuntuu koko ajan mahdottomammalta. Onneksi taivas – joka tunnetaan myös Kanervan äidin islanninhevostallina – sijaitsee vain puolen tunnin ajomatkan päässä. Oispa oma jeeppi ja vähän enemmän pökerryttävän aurinkoisia lauantaipäiviä.
Onnistut kyllä hienosti taltioimaan just oikeat hetket kuviin! Vanha heppatyttö itsessäni heräilee aina näinä siirtymävuodenaikoina (ts. kevät & syksy), mutta jostain syystä itse en ole vielä ratsaille uudelleen noussut… Käytkö tallilla vain moikkaamassa hevosia vai pidemmilläkin ratsastuksilla? :) Nyt on kyllä upeat säät siihen!
Ymmärrän – kyllä se taitaa olla niin, että kerran heppatyttö aina heppatyttö… Tällä kertaa käytiin tallilla muista syistä eikä ehditty kuin moikata heppoja, viimeksi käytiin kyllä metsässä ratsastamassa. Olisi ollut tosiaan upeat ratsastuskelit, mutta ensi kerralla sitten.
ihanat kuvat :)!
mutta jos ajatte pääkslahteen puolessa tunnissa stadista niin muistakaa ihmeessä jarruttaa ankarasti peltipoliisien kohdalla ;).
Haha! Hmm, ehkä se matka on oikeasti vähän pidempi, jotenkin miellän sen henkisesti puolen tunnin pituiseksi.
ymmärrän pointin ;).
mä ajoin aikanaan manskun päästä 55 minuuttia, mutta se oli aikaa jolloin autotkin oli hitaampia :D ( ainakin mun punainen ’74 kupla ).
Joo oikeassa oot – nyt kun mietin niin on se matka varmaan suunnilleen sen tunnin. Ikuisena optimistina tässä!
se, että matka tuntuu lyhyeltä tarkoittaa useimmiten sitä, että määränpäässä on jotain parhautta :).
Niin totta!
Kauniita kuvia! Ois kiva nähä enemmän kuvia sustakin!
Kiitos! Onhan minustakin täällä blogissa paljon kuvia, vai millaisia otoksia tarkoitat?
Ihana kuvasarja! Oli kyllä upea sää viikonloppuna.
Kiitos! Ja niin oli. On itseasiassa yhä!
Mulle kävi niin viime syksynä. Hevoset tulivat, tai oikeastaan palasivat, jäädäkseen. Olen kyllä maailman onnellisin tästä ja samaistun niin sun fiilikseen :-)
Oi! Onnentyttö. Ehkä täytyy tehdä sama.
Hepat tekee onnelliseksi! Ehkä jeepitkin? Ihanat kuvat taas kerran.
Hepat ja jeepit. Molemmat. Kiitos kaunis! x
Heppailu on parhautta <3
NIIN ON!
Kuvasi ovat kehittyneet upealla tavalla viime aikoina. Hienoja, vahvoja tunnelmia.
Kiitos! Ihana kuulla.
xxx