Tiedättekö ne päivät, kun pelottaa niin paljon, että polvet horjuvat? Se iskee aina silloin kun sitä vähiten odottaa. Juuri kun kuvittelin olevani voittamaton, muistan, että minähän olen se tyyppi joka kompuroi omiin kinttuihinsa. Kaksi pelottavinta asiaa: kirjoittaminen ja rakastuminen.
Kirjoittaessa voi tulla keksineeksi uuden maailman, jossa kukaan ei ole aiemmin käynyt. Tekee sanoilla todelliseksi asioita, jotka ovat siihen asti olemassa vain omien korvien välissä. Päästää lukijan lähelle tietämättä yhtään miten käy, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ottaa riskin, asettuu alttiiksi sille että tulee väärinymmärretyksi, naurunalaiseksi, satutetuksi, torjutuksi.
Rakastumiseen pätevät täsmälleen samat sanat.
PHOTO BY STELLA HARASEK
Rakastuminen. Juuri kun olen päättänyt uskaltaa, ni ei, hän ei tunne samoin. Mies, joka on tuntunut kaikkialla. Nyt kai takaisin turvakuoreen, ehkä vielä joku päivä kuoriudun uudelleen. Kiitos Stella sanoistasi.
Lohduttavaa kuulla, että sielläkin pelottaa.
Kirjoittaminen on erityisen pelottavaa. Muutaman kerran viikossa istun koneen ääreen varmana siitä, että en selätä sanoja voittajana. Onneksi ei tarvitse rakastua yhtä montaa kertaa viikossa, rakastaminen on paljon vähemmän pelottavaa.
Kiitos Stella, että kirjoitat.
Allekirjoitan.
xxx
Täsmälleen näin <3
xxx
Näinhän asia on, mutta riskeineenkin, ilman rakastumista olisi elämä kovin latteaa. Joillekin varmaan ilman kirjoittamista, kuten varmaan sinulle.
Niin olisi! En valita ollenkaan!
<3 <3
xxx
Ihanasti kirjoitettu.
Kiitos x
hurmaavasti puettu sanoiksi x
Hurmaava kommentti! x
Joo, tuttu tunne. Mulle tuli se tänään, kun tein toisen kerran yhden tentin, josta en päässyt läpi ensimmäisellä kerralla enkä tälläkään kertaa. Saan yrittää sitä enää kerran, tuntuu aivan ylitsepääsemättömältä tällä hetkellä. Hitto…
Uuh… Tsemppiä! Kolmas kerta toden sanoo. You can do it.
millon, millon??? (kirja ulos)
no mut no stress. ;)
Haha! Heti kun se on valmis!