AAH! Kesän festarikausi korkataan ensi viikonloppuna, kun kauan odotettu Sideways starttaa perjantaina. Olen superinnoissani kahdesta syystä. En ole ensinnäkään aiempina vuosina päässyt Sidewaysiin ollenkaan töiden takia, ja kyylännyt vaan kateellisena somevirrasta muiden videoita ja kuvia. Toisekseen siellä on tänä vuonna niin järjettömän kova artistikattaus, että sitä ei todellakaan voi tänä vuonna missata. Lineupista löytyy vanhoja supersuosikkejamme, monta kiinnostavaa artistia joita emme ole nähneet aiemmin livenä ja kaikki kovimmat kotimaiset nimet. Olemme tietysti laatineet listan pakko nähdä -keikoista ja päätimme jakaa sen täälläkin, jos siitä olisi iloa jollekulle, joka ei ole vielä ehtinyt miettiä mitä haluaisi nähdä, tai ei ole edes päättänyt vielä ostaisiko liput. Tärkein vinkki: TEE SE.

The National (US)

Tummasävyistä indietä soittava ohiolaisyhtye on kuulunut suosikkeihini viimeiset kymmenen vuotta ja olen ehtinyt nähdä heidät livenä useamman kerran. Sitä suuremmalla syyllä en aio missata heitä nyt: The National on livenä vähäeleinen mutta vangitseva, olen katsonut keikat alusta loppuun liikahtamatta ja hengittämättä. Uusin levy on loistava, olemme luukuttaneet sitä ahkerasta ilmestymisestään saakka. Haaveilen kuulevani uusimmista biiseistä keikalla ainakin kappaleet Guilty Pleasure ja Born To Beg. Kirjoitin enemmän levystä viime syksynä ja näköjään olen meuhkannut siitä vielä tänä keväänäkin. Vanhoista lempibiiseistä toivelistalla on ainakin Terrible Love, Racing Like A Pro ja Fake Empire, joka on varmaan yksi viimeisen vuosikymmenen soitetuimmista kappaleistani. – Stella

Rodriguez (US)

Detroitilainen folk-muusikko Sixto Rodriguez on kiehtova tyyppi, jonka hullu tarina tuli maailmalle tutuksi Oscar-palkitun Searching for Sugar Man -dokumenttielokuvan ansiosta. Hän julkaisi 70-luvulla kaksi albumia, jotka eivät herättäneet suurtakaan kiinnostusta ja levy-yhtiökin meni konkurssiin. Rodriguez päätyi raksahommiin ja eleli köyhyydessä tietämättä mitään siitä, että monen sattumusten sarjan kautta hänen vähälle huomiolle jääneet levynsä olivat löytäneet tiensä Etelä-Afrikkaan ja nousseet siellä valtaviksi hiteiksi. Vuonna 2012 julkaistun dokumentin myötä maailma on saanut kuulla koko tarinan ja Rodriguez on vihdoin saanut ansaitsemansa suosion. Biisit ovat simppeleitä, raffeja tarinoita elämästä, joissa on läsnä tietty haikeus. Nyt jo seitsemänkymppinen taiteilija on tulossa ensimmäistä kertaa Suomeen ja se on todellakin nähtävä. – Jarno

Warpaint (US)

Losilainen indieyhtye Warpaint kuuluu niihin bändeihin, joita en ole onnistunut ikinä näkemään livenä, vaikka nelikko on kiertänyt maailmaa vuodesta 2004 saakka. Cocteau Twinsiin ja Joni Mitchelliin verrattu yhtye soittaa unenomaista musiikkia, joka liukuu kaikuvasta taiderokista pehmeään dreampopiin. Täydellistä kesämusaa! Erityispisteitä Stella-nimisestä aussirumpalista.
– Stella

A Perfect Circle (US)

Teinivuosieni suosikki on neljäntoista vuoden tauon jälkeen koonnut yllättäen rivinsä, julkaissut uuden levyn ja lähtenyt rundille -pakkohan tämä on nähdä. Tutustuin jenkkikollektiiviin klassisella tavalla eli nyysin levyn isoveljeni hyllystä. Tykkäsin A Perfect Circlen suoraviivaisesta vaihtoehtorockista enemmän kuin laulaja Maynard James Keenanin toisesta yhtyeestä, Toolista, jonka taiderokkia mun kaverit diggaili. A Perfect Circlen kokoonpanoon kuuluu muusikoita monista muista nimekkäistä yhtyeistä, joiden kaikkien vaikutteet voi kuulla lopputuloksesta. – Jarno

MØ (DK)

Tanskalainen MØ esiintyi muutama vuosi sitten Ruisrockissa, mutta keikka meni töiden takia omalta osaltani vähän ohi, vaikka seisoin lavan vieressä sen ensimmäisen kolmen kappaleen ajan. Ennätin kyllä duunin ohella rekisteröidä hienot laulusoundit ja vahvan lavapresenssin, joten tällä kertaa ajattelin katsoa ihan kokonaisen keikan. MØ tunnetaan oman tuotantonsa ohessa Major Lazerin kanssa julkaisemastaan jättihitistä Lean on, jolta ei ole kukaan voinut välttyä. Uusin Nostalgia-sinkku julkaistiin tovi sitten, eiköhän se kuulla myös Sidewaysissa. Videolla nähtävät valokuvat ovat muuten tanskalaislaulajan vanhempien valitsemia vanhoista perhealbumeista. Miten ihana idea. – Stella

Deerhunter (US)

Deerhunter on ollut vuosia kaikkien ulkomaisten indiefestareiden vakionimi, mutta Suomessa yhtye on vieraillut aiemmin vain yhdellä klubikeikalla, josta alkaa olla kymmenen vuotta aikaa. Viikonloppuna koittaa siis ensimmäinen tilaisuus nähdä kulttimainetta nauttiva indieyhtye festarilavalla tässä kolkassa maailmaa ja minä aion todellakin olla paikalla! Deerhunterin psykedeelisillä popkoukuilla maustetut hypnoottiset äänimaisemat ja vyöryvät riffit ovat koukuttavaa kamaa – vielä on viikko aikaa tutustua, jos yhtye ei ole entuudestaan tuttu. – Stella

Cigarettes After Sex (US)

Laulaja-lauluntekijä Greg Gonzalezin luotsaamasta popkollektiivista, joka hurmasi minut pari vuotta sitten, on tullut viime vuonna ilmestyneen debyyttilevynsä myötä tämän hetken ylistetyimpiä indieyhtyeitä – joka nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa! Cigarettes After Sexin unenomaiset soundit todennäköisesti kolahtavat sinullekin, jos pidät dreampopista, The XX:n haikeasta huokailusta tai muuten vain hitaasta, melankolisesta musiikista. Sidewaysin sivuilta luin, että Cigarettes After Sexin koko viime vuoden Amerikan-kiertue oli loppuunmyyty ja sama tahti on jatkunut myös Euroopan-keikoilla. Ah, en malta odottaa ensi viikon sunnuntain keikkaa. Aion huojua lavan edessä koko keikan ja toivon, että saan kainalooni erään Doritin. – Stella

Loppuun vielä kovimmat kotimaiset! Kiinnostaa kovasti Vesta, joka tuntuu kävelevän vastaan joka päivä, mutta lavalla en ole nähnyt häntä vielä kertaakaan. Kirjoitin Vestan esikoisalbumista viime keväänä ja soitan toistolla yhä Turvallista sotaa, jonka monotonisissa elektronisissa soundeissa ja rehellisissä lyriikoissa on jotain todella hypnoottista.

Haluan ehdottomasti nähdä myös Ruusut, pitkän linjan muusikoiden perustama uusi kokoonpano, jossa laulaa The Hearingista tuttu Ringa Manner. En oikein tiedä mitä odotin, mutta Ruusut yllätti kuulostamalla virkistävän erilaiselta. Tsekkaa vaikka keväällä julkaistu Glitchit.

Listalla on myös helsinkiläinen SUAD, jonka olen kuullut useamman kerran livenä ja tykästynyt sen verran, että janoan lisää. Tykkään kovasti aavistuksen rosoisista kappaleista, joiden riisutut sovitukset antavat paljon tilaa Suadin hienolle äänelle.

Siinä meidän kovin kymmenen! Huh, onneksi on koko viikonloppu aikaa. Oletteko tulossa, nähdäänkö me siellä? Mitä teidän listalta löytyy, mitä odotatte eniten? Vai tuletteko ihan avoimin mielin katsomaan ja kuuntelemaan mitä osuu vastaan? Sana on vapaa kommenttilootassa. Otamme tietysti ilomielin myös kaikki suositukset vastaan, artistikattauksesta nimittäin löytyy paljon meille ihan uusiakin nimiä.

Sideways 8. – 10.6.2018, Helsinki

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA (THE ONE OF US BY VESA SILVER