Kaupallisessa yhteistyössä Sokos ja Asennemedia
Kesä on ilmeisesti ollut kerrankin tarpeeksi pitkä ja lämmin, kun alkusyksyn ensimmäiset viileämmät päivät ovat tuntuneet virkistävältä tuulahdukselta kuumuuden jälkeen. Ei ole harmittanut yhtään kaivaa nahkatakkia kaapista tai pukea ensimmäistä kerran kuukausiin farkkuja jalkaan. Varvastossuihin tottuneet varpaat eivät ole vastustelleet nilkkureita, sukkia en tosin ole heille yrittänyt vielä esitellä – niiden kausi alkakoon vasta sitten kun on pakko.
Alkusyksy on muutenkin pukeutumisen kannalta otollista aikaa. Kesävaatteita ei ole tarvinnut pakata vielä pois, mutta neuleet ja takit on jo nostettu esiin – peittävämmät kerrokset ovat jo läsnä, vaikka niitä ei vielä joka päivä tarvittaisi. Iloitsen joka syksy näistä samoista asioista, jotka toimivat vain muutamana harvana hetkenä vuodenaikojen välissä: paljaista nilkoista lahkeiden alla, kesämekkojen päälle puetuista neuletakeista, muhkeista neuleista minihameiden kanssa, buutseista paljaissa jaloissa.
Muutenkin tuntuu, että pukeutuminen kiinnostaa tällä hetkellä ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen. Kesällä oli vaan liian kuuma tyyliseikkojen pohtimiseen – käytin koko ajan muutamaa samaa hellemekkoa ja kaftaania, pesin niitä vaan välillä ja puin suoraan takaisin päälle pyykkinarulta. Se oli sopivan huoletonta kolmenkymmenen asteen helteeseen, mutta nyt kun lämpötilat laskeutuvat kohti syksyä, huomaa vähän ikävöineensä napakoita kankaita, neuleita ja sitä hyvää fiilistä, kun on pukeutunut hyvin ja ryhti vähän suoristuu, kun astuu ulos ovesta. Kävimme Jarnon kanssa tutustumassa Sokoksen syysmuotivalikoimiin ja valitsimme suosikkimme kuvauslainaan näitä kuvia varten.
Omista poiminnoistani on helppo nähdä mikä tällä hetkellä inspiroi: hehkuvan kirkkaat sävyt ja vaaleanpunainen ikisuosikeideni eli mustan, valkoisen ja hiekan rinnalla, runsaat materiaalit ja laadukkaat perusvaatteet, jotka taipuvat monenlaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Oikeastaan kaikki valintani ovat helposti yhdistettävissä toistensa kanssa. Sillä tavoin toivoisin koko vaatekaappini toimivan: että sieltä voisi vaan huolettomasti poimia vaatteita ja luottaa siihen, että ne sopivat yhteen. Ei olla onneksi kaukana siitä! Pitäisi vaan tehdä kesäisen muuton jäljiltä vielä vähän karsintaa, huoltoa ja yleisiä ryhtiliikkeitä sen suhteen, että käyttäisi muitakin vaatekappaleita kuin niitä noin viittä supersuosikkiaan.
Just nyt kiinnostaa myös yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen, ehkä voisi jopa sanoa, että paluu juurille. Mittasuhteisiin ja nyansseihin, joista olen tykännyt aina – kuten kapeaan siluettiin, johon muhkea yläosa tuo kontrastia, tai valkoisen kauluspaidan anonyymiin raikkauteen yhdistettynä mustien farkkujen androgyyniin särmään. Tietyt asiat inspiroivat vuodesta toiseen ja alkavat kiehtoa joka vuosi juuri tähän aikaan, alkusyksystä kun pukeutumisen suhteen kaikki on mahdollista.
Mennäänpä niihin valintoihin! Filippa K on yksi ikuisista suosikkimerkeistäni, joten suuntasin ensimmäisenä Sokoksella tutun ruotsalaisbrändin osastolle. Sieltä löytyi heti täydellinen asu alkusyksyyn: muhkea mohairneule ja sen seuraksi napakka musta hame, jonka taskut ja joustava vyötärö ihastuttivat. Lyhyt helma kaipaa ehdottomasti kaverikseen matalia nilkkureita, jotka pitävät kokonaisuuden rentona. Asu taipuu helposti viileämpiinkin syyspäiviin pukemalla hameen kaveriksi sukkahousut. Kuvauspäivänä oli 23 astetta lämmintä, joten itse huitelin paljain säärin.
Rakastan haalistuneen hiekanvärisen mohairneuleen nostalgista kuviota. Neule voisi olla löytö äidin opiskeluvuosien aikaisista lempivaatteista, vaikka samaan aikaan siinä on jotain todella ajankohtaista. Pidän myös lyhyestä, rennosti pussittavasta mallista, joka näyttää ihanalta kapean alaosan kanssa. Näkisin tämän neuleen myös pillifarkkujen ja nahkahousujen parina.
Tiger Of Swedenin pörröinen mohairneule löytyy valikoimista myös valkoisena, mutta ihastuin itse suinpäin tähän kilometrin päähän hehkuvaan oranssinpunaiseen versioon. Rakastan sen suurta kaularesoria, muhkeaa ja lyhyttä mallia, kevyesti kyynärvarsiin työntyviä hihoja ja sitä kuinka hyvin sävy pukee kesästä jäänyttä rusketusta. Oranssinpunainen on yksi niistä kirkkaista väreistä, jotka ovat syystä tai toisesta huudelleet nimeäni aina, olkoonkin että tässä neuleessä sävy loistaa lähes neonoranssina.
80-luku on muuten virallisesti tullut nyt takaisin, yriteltyään comebackia jo jokusen vuoden – sieltä on nyt rantautunut syysmuotiin esimerkiksi vahvat olkapäät ja isokokoiset neuleet. Isosta puheenollen, syysmuodissa tuntuu olevan tällä hetkellä paljon väljiksi mitoitettuja oversized-vaatteita. Niistä tulee usein lohtuvaatteita, sellaisia joita haluaa pukea päälle niinä aamuina kun kaikki on vähän vaikeaa.
80-luvun paluun lisäksi ainakin Miuccia Pradaa on ilmeisesti kiittäminen siitä, että neonvärit ovat tulossa takaisin, joskaan ei yliviivaustusseista tutuissa väreissä, vaan hedelmäisissä ja herkullisissa sävyissä melonista sitruunaan. Tätä neuletta katsellessa alkaa tehdä mieli veriappelsiinia.
Sydämessäni on aina ollut paikka neonväreille. Ehkä teistäkin jotkut muistavat ajan, kun minulla on neonoranssi rannekello ja samanväriset kynnet. Niille en enää lämpene, mutta tämän syksyn astetta hedelmäisemmät neonsävyt tuntuvat aika freeseiltä. Itse yhdistäisin ne kuvassa näkyvään tapaan mustaan tai harmaaseen.
Jos hankkisin tänä syksynä yhden vaatteen, se olisi ehkä tämä. Tai tuo seuraava vaaleanpunainen takki!
Marimekon vaaleanpunainen Molla-takki osui sekin silmiin jo kaukaa. Miten ihana ja elegantti sävy, miten kaunis villakankaan pinta ja rennon ryhdikäs leikkaus! Miten ihanaa olisi vetää tämä päälle aamuisin kun maailma on märkä ja harmaa. Toisaalta vaaleanpunainen takki ilahduttaisi takuulla niinäkin päivinä, kun syksy pistää parastaan, puista pudonneet lehdet kahisevat jaloissa ja koko kaupunki loistaa kultaisena.
Naurattaa tämä kuva, jossa keskellä katua kulkeva malli ilmeisesti antaa kuvaajalle tiukkasävyisiä ohjeita. Taisi olla jotain tyyliin “nappaa nyt se täydellinen ruutu ennen kuin tuo auto ehtii tänne asti”. Tämä se täydellinen ruutu sitten oli.
Värikkäissä takeissa parasta on, että ne tuovat mihin tahansa asuun sykettä. En oikeastaan tiedä miksi olen niin usein päätynyt valintatilanteissa mustaan tai harmaaseen takkiin sillä ikiaikaisella klassikkosyyllä, että se sopii sitten kaiken kanssa. Melkein kaikki muut vaatteeni ovat mustia ja harmaita – niihin olisi ihan superhelppo yhdistää värikäs takki! Syksyn pimeneviin päiviin sitäpaitsi tarvitaan vähän väriterapiaa.
Loikataanpa miesten muodin puolelle toviksi, Jarno nimittäin otti haltuun Sokoksen miestenosaston. Häntä kiinnosti syksyn materiaalit ja värit, joita päätyikin mukaan useita erilaisia. Oli aika virkistävää nähdä mies kerrankin vähän toisenlaisissa releissä kuin yleensä. Joku pieni tyylipäivitys on kuulemma muutenkin kutkutellut mielessä ja tästä irtosi ainakin muutamia uusia ideoita.
Dieselin farkut ja farkkupaita saivat seurakseen Hugo Bossin okranvärisen neulepoolon, jonka kuvio huokuu 60-lukua. Olin vähän yllättynyt, koska en ole ikinä nähnyt Jarnon päällä poolokaulusta. Kaulus lämmitti kuulemma kivasti ja poolo näyttää muutenkin tyylikkäältä pitkän tauon jälkeen. Se on itseasiassa aika monikäyttöinen, koska se on helppo pukea rennosti farkkujen kanssa tai asiallisemmin vaikka puvuntakin alle. Bossin poolo sai erityiskiitoksen materiaalistaan: ohut neulos on 50% puuvillaa ja 50% villaa, just sopiva alkusyksyyn kun vielä ei tarvita paksuja kerroksia.
Hyvä, istuva farkkupaita pitää kuulemma löytyä aina kaapista -klassikko ei mene muodista. Napakka farkkupaita palvelee lämpiminä päivinä takkinakin, ja toimii koleammalla kelillä tarpeellisena välikerroksena takin alla. Helppo yhdistää mihin vain. Jarno arvostaa tämänkaltaista helppoutta, aamuisin vaatekaapin äärellä ei tule aina oltua ihan luovimmillaan.
Jarno käyttää useimmiten mustia tai tummanharmaita farkkuja, joskus harvoin tumman- tai keskisinisiä. Siksi Dieselin farkkujen haalistunut pesu tuntui uudelta ja freesiltä. Vaaleat farkut eivät suinkaan ole vain kesän juttu, niillä saa helposti kepeyttä ja huolettomuutta myös syyspukeutumiseen.
Hetkeksi vielä takaisin meikäläiseen. Perusvaatteiden päivitys on ajankohtainen, sillä olen käyttänyt puhki paljon vanhoja lempivaatteitani. Siksi halusin ehdottomasti poimia suosikkeihini mukaan hyvät perusfarkut ja tyylikkään valkoisen kauluspaidan, jotka toimisivat niin yhdessä kuin erikseen yhdistettynä muihin vaatteisiin. Mutta varsinkin yhdessä, sillä rakastan tätä menneiden vuosien hienovaraista rock-estetiikkaa huokuvaa lookia yli kaiken. Jep, yksi tietty levynkansi se on aina mielessä.
Sokoksen farkkuosastolta löytyi Dieselin valikoimista tummanharmaat farkut, joista tykkäsin kovasti – suosin yleensä matalia vyötäröitä, mutta nämä hiukan korkeammalle kapuavat farkut näyttivät yllättävän hyvältä. Valkoisen kauluspaidan poimin Filippa K:lta, jolla on aina mallistossaan ajattomia vaatekaapin kulmakiviä. Kaunis, kapea, aavistuksen androgyyni, eli juuri sellainen kuin pitääkin.
Marc O’Polon puuvillainen neuletakki kruunasi simppelin kokonaisuuden. Rennosti valuva puuvillaneulos on sopiva alkusyksyyn, kun villatakissa tulisi vielä liian kuuma. Haalistuneet ja pestyt sävyt näyttävät ihanalta ruskettunutta ihoa vasten.
Jarnon toinen asu syntyi tummansinisistä vakosamettihousuista ja viininpunaisesta neuletakista sekä Hugo Bossin salvianvihreästä nappipaidasta. Huh, melko radikaalia – ei mitään mustaa! Ja silti tosi Jarnon näköinen kokonaisuus.
Vakosametti on superkuumaa tänä syksynä, joten siltä on vaikea välttyä. Nämä Knowledge Cotton Apparelin housut on tehty luomupuuvillasta ja Jarno tykästyi matalaan vyötäröön, vintagefiilikseen ja siihen miten rennot ne olivat päällä. Ennen hän ajatteli, että riittää, kunhan vaatteet näyttävät hyvältä päällä, mutta nykyään kiinnostaa myös mukavuus. Onneksi ei tarvitse valita jompaakumpaa, vaan voi saada molemmat.
Knowledge Cotton Apparelin viininpunainen neuletakki on myös luomupuuvillaa. Syksyinen väri kolahti: viininpunainen on tumma ja matalavireinen vähän samalla tavalla kuin musta, mutta se on silti väri ja resonoi eri taajuudella. Jarno tykkäsi neuletakin nyansseista – siinä on aavistus sekä grungea että herrasmiesmäistä tyylikkyyttä joltain menneeltä vuosikymmeneltä.
Vielä sananen Hugo Bossin nappipaidasta. Jarnolla on ikuinen ja syvä rakkaus nappipaitoihin, ne vaan tuntuvat kuulemma omalta. Pitkähihainen peruspaita, jonka hihat voi kääriä ja napit avata, on just sopivan rento alkavaan syysarkeen.
Mitä tykkäsitte, löytyikö suosikkia? Mikä teitä inspiroi tänä syksynä tyylin ja pukeutumisen saralla, vai ollaanko siellä henkisesti vielä kiinni kesässä?
Loppuun vielä muutama vinkki! Sokoksella vietetään 10. – 16.9. naisten muotiviikkoa, jota juhlitaan muotieduilla: saat neljä erilaista -20% etua muodin valikoimasta S-Etukortilla. Saat edut käyttöösi S-mobiilista tai noutamalla muotikortin myymälästä. Voit napata kortin mukaan ystävällesikin.
Miehiäkään ei ole unohdettu: tuleva viikonloppu on omistettu miehille. Normaalihintaisesta miesten sisäpukeutumisesta ja tuoksuista saa -20% alennuksen S-Etukortilla 20. – 23.9. (Etu ei koske asusteita, ulko- tai alusvaatteita eikä kenkiä.)
PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA
Ihana tuo Marimekon takki!
Muistatko yhtään näiden takkien kokoluokkaa? Vastasiko kokoaan vai oliko kovinkin väljä?
Moro, mulla taisi olla koko S! Se oli aika väljä joo (normaalisti käytän S/M-kokoa).
Uulalaa, mitkä kauniit ja komeat vaatteet ja mallit! Stellan oranssi neule on mahtava! Haluaisin niin tuollaisen kauluksen, mutta itselleni sopisi erivärinen neule; sammaleenvihreä sopisi vihreisiin silmiini (kaunista hillittyä, mutta raikasta sammaleenvihreää on kovin vähän tarjolla). Myös viininpunainen tai hillitty poltettu oranssi tai okrankeltainen (ei sinappi) väreinä ovat mulle rakkaita, mutta niitäkin kovin vähän. Joskus miestenosastolta löytyy onneksi jotain sopivaa naisillekin ja juurikin noissa väreissä.
Mutta vielä teihin… ihanat ja raikkaat kuvat ja Jarnolle sopii nuo kaikki vaatteet mielettömän hyvin. Ymmärrän Jarnon nappipaitarakkauden, koska pidän napeista itsekin. Nappeja avaamalla saa alemman kerroksen vaatetta kauniisti ja rennosti esille eli sellaista rouheaa kerroksellisuutta tyyliin.
Oi sammaleenvihreä versio tuosta olisi upea, harmi ettei ole. Kiitos, ihana kuulla että tykkäät! xxx
Puhutteko oikeasti nyansseista ja resonoimisesta? :D
Miten ihmeessä tänne _oikeasti_ aina eksyy joku p*rseilijä!?
Jos ei itse ole kiinnostunut tyylistä, ehkä on vaikea tajuta että toiset jaksavat keskustelua aiheesta nyanssien tasolla? Mutta en tiedä. Kai jotkut vaan haluavat väkisin kaivaa kaikesta jotain sellaista mille voi ilkkua.
Hahaha kyl-lä, kuinka niin? Tottakai me jauhetaan nyansseista, meillä on samanhenkinen tyyli ja molemmat ammentaa inspiraatiota ja ideoita samoista asioista.
Aivan ihania valintoja ja värejä, sekä sinulla että Jarnolla. Kehitystoive tämän tyyppisiin postauksiin: saisiko näiden ihanuuksien rinnalle setin vähän huokeampia kaunottaria? Olisi ihanaa, jos tyyliä ja hyviä materiaaleja löytyisi edullisemminkin.
Hei ihanaa, että tykkäsit! Voih, ymmärrän hyvin toiveesi, mutta olen itse vähän sitä mieltä, että tuntuvasti edullisemmin on tosi hankala löytää laadukkaita ja kestäviä materiaaleja ja vaatteita, joiden valmistus olisi millään muotoa kriittisen tarkastelun kestävää. Siksi en tee töitä ollenkaan esimerkiksi halpaketjujen kanssa. Ei hinta tietenkään itsessään ole mikään tae mistään, mutta olemme valinneet tarkoituksella näihin kuviin materiaaleiltaan sellaisia tuotteita, että niiden pitäisi kestää käyttöä eivätkä ne ole niin pintatrendeissä kiinni, etteikö niitä käyttäisi ilomielin vielä vuoden tai kolmen päästä.
Minusta on aina ihanaa, että ihmisissä tai asioissa näkyy terroir. Suokaa anteeksi ulkomaankielinen termi, mutta en löydä vastinetta käsitteelle muualta kuin ranskasta. Siis se, miten viinissä maistuu se, missä maaperässä ja ilmastossa rypäleet on kasvaneet. Tai se, miten Led Zeppelin itse asiassa versoo vanhasta brittien musiikkiperinteestä tai miksi Abba kuulostaa niin tavattoman…ruotsalaiselta. Tai kuinka vaikka Kaija Koon omituisen rytmiset säkeet ovat itse asiassa vanhaa suomalaista runomittaa.
Puhun tässä siis Jarnosta. Mahtavaa, että henkilö on niin hyvin maadoitettu, että saa kansainvälisten muotitalojen vaatteet näyttämään…pohjanmaalta. Että on oman aikansa cutting edge ja kuitenkin niin selkeästi jostain maasta tehty. Jotenkin niin harvinaista, ja niin mahtavaa.
Niin hyvin muotoiltu toi ”kansainvälisten muotitalojen vaatteet näyttää Pohjanmaalta”. Se on ihan totta!
Totta, ja ihanasti sanottu!
Mahtava kommentti! En olekaan kuullut aikaisemmin tuota sanaa. Olet ihan oikeassa, Jarno onnistuu näyttämään aina Pohjanmaalta, vaikka kahlaisi Karibianmeressä valkoisissa pellavahousuissa. Olen itsekin ihmetellyt ja ihaillut tätä joskus.
Meillä on suomenkielinen sana, joka sopii merkitykseltään mainitsemiisi ilmiöihin: kulttuuriperimä.
Hmm, ehkä kirjaimellinen merkitys on sama, mutta tuo suomenkielinen sana ei ehkä taivu tälläiseen käyttöön yhtä notkeasti?
Tuo on muuten ihan totta! hyvin maadoitettu tosiaan, mahtava oivallus ja kun ottaa nuo tatskatkin vielä huomioon : D
Kyllä!
Hyvältä näyttää sokoksen syksy, kortti käyttöön ehdottomasti. Tuo kapea hame houkuttaa jonkun sopivan neuleen kera. Rakastaisin pinkkiä takkia, mutta ehkä rohkeus ei riitä..
Hei kokeile silti jos yhtään hotsittaa, saatat yllättyä!
Löysin itse vähän aikaa sitten kirpparilta italialaisen, tummanharmaan kapeaa A-linjaa noudattelevan villakangastakin. Vielä on sille liian lämmintä, mutta odotan jo että saan ottaa takin käyttöön. Puen sen ehkä polvimittaisen Armani Jeansin mustan villamekon kanssa, ja kiskaisen jalkaan mustat polven alle ulottuvat mokkasaappaat. Ja kun tulee tarpeeksi viileää, lisään päähän hennon rosan muhkean mohairpipon. Vielä kun löytäisi hyvät sormikkaat (mielellään merinovillaiset), vanhat vetelevät jo viimeisiään.
Apua, mitä mun nimimerkille on tapahtunut kun edellinen kommentti tuli anonyymina?!?!? :•O Santtu kokeilee nyt uudestaan…….
Oho, no nyt toimi! Ehkä selain oli epähuomiossa kirjannut sut ulos.
Joo näin oli ilmeisesti käynyt. :)
Ah näytät hyvällä tavalla samalla tavalla rouheelta kuin Patti Smith
Ooh! Otan tämän suurena kohteliaisuutena. Etenkin kun kauluspaita-asu oli suora viittaus Pattiin.
Love that pink coat!!
Rebecca | http://www.peppermintdoll.com
It’s so pretty!