✖ Stella on ällistyttävän taitava hukkaamaan asioita. Mikään ei koskaan ole lopullisesti hukuksissa, mutta esimerkiksi silloin kun hän tekee lähtöä jonnekin, tavarat ovat ihan itsestään ryömineet piiloon. Tavanomaisimmin hukassa on aurinkolasit, kotiavaimet, puhelin tai valokynä. Varsinkin tämä valokynä on kova kaveri katoamaan. Etsintään joukkoistetaan koko perhe ja asiat yleensä löytyvät sieltä, minne ne on jätetty. On muutama asia, jotka ovat kadonneet kokonaan. Näihin tapauksiin liittyy joko mustaa magiaa tai minun sekaantuminen asiaan.
✖ Stella on mestari tekemään listoja. Se helpottaa meidän molempien elämää melkoisesti, sillä itse en osaa listata. Elän harhaisessa kuvitelmassa, että muistan kaiken, mutta alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi listoja on joskus hyvä tehdä. Onhan tämäkin postaus tavallaan lista, eli olen aloittanut treenaamisen – huipulle on tosin vielä matkaa. Stellan listat ovat mielestäni taidetta. Esimerkiksi kauppalista laaditaan kaupan tavaraosastojen mukaan, millä välttää turhan edestakaisin poukkoilun. Lista on saksalaisen selkeästi jäsennelty, siinä ei ole ainuttakaan kirjoitusvirhettä ja parhaassa tapauksessa siihen on liitetty resepti mukaan.
✖ Stella rakastaa konseptoida ja viihteellistää arkisia asioita. Vietämme joka ilta hetken keskustellen Juno-koiran kanssa hänen päivästään ja koira-askareistaan. Meillä myös operoi pienlentoyhtiö Mäyr Air, joka lennättää Junon joka ilta igluunsa nukkumaan. Last call for Juno Anemona. Short distance flight from sofa to iglu boarding now. En voi väittää etten myös itse osallistuisi suurella innolla näihin konsepteihin ja toteutuksiin.
✖ Stella voisi helposti laittaa kaikki rahansa sisustamiseen, taiteeseen ja kirjoihin. Kirjapinot alkavatkin toisinaan vallata uhkaavasti pinta-aloja, mutta kirjat luettuaan hän usein kierrättää niitä eteenpäin. Tärkeimmät kirjat jäävät hyllyyn, joka on Stellan silmäterä – sinnepäin ei saa kuulemma edes KATSOA. Auta armias, jos yrität koskea. Vuokraamme kotiamme toisinaan muille kuvauskäyttöön ja ylivoimaisinta vaikeinta Stellalle on, jos joku haluaa liikutella hänen kirjojaan. Siksi myös paljon toivotuissa kirjapostauksissa kestää aina, sillä aihe on hyvin tärkeä ja hyvin henkilökohtainen. Kaikista kirjoista ei kuulemma edes voi kirjoittaa.
✖ Stella on harrastanut opiskelua lukuisissa opinahjoissa. Lukion jälkeen hän pääsi yliopistoon opiskelemaan kirjallisuustiedettä ja kävi kuokkimassa vähän muissakin tiedekunnissa. Sitten hän meni TTVO:lle opiskelemaan taidetta ja olisi valmistunut kuvataiteilijaksi, ellei olisi vaihtanut graafisen suunnittelun linjalle. Ensinnäkin minusta on uskomatonta, että hän on päässyt kaikkiin sisään (ehkä tähänkin liittyy mustaa magiaa) ja toisekseen tuollaiset päätökset ovat takuulla vaatineet kanttia (hän itse tietysti kutsuu sitä teinisekoiluksi). On ihanaa nähdä, että kiinnostus kirjallisuuteen ja taiteeseen on kulkenut mukana läpi hänen elämän ja näkyy edelleen vahvasti kaikessa tekemisissään. Aikamoinen renesanssinainen. Tottakai hän haaveilee välillä hakevansa johonkin uuteen kouluun, kuten Taideteollisen valokuvauslinjalle. Sieltäkin hän varmaan keksisi vaihtaa vielä kerran johonkin muualle ennen kuin valmistuisi.
✖ Stella ei aja koskaan autoa, vaikka hänellä on ajokortti. Hän kävi autokoulun kuorma-autolla, joten välillä epäilen, että hän on salaa pätevä kuski, mutta ei vaan jaksa vaivautua. Itse hän perustelee ajamattomuuttaan hajamielisyydellä, syvyysnäön puutteella ja huonolla havainnointikyvyllä, joka kuulemma saattaa niin hänet kuin muut tiellä liikkujat hengenvaaraan. Mun tavoite on silti saada hänet ratin taakse ja todistaa tämä tapahtuma vänkärin puolelta. Ehkä tänä kesänä Lapissa nähdään tilanne, että annan hänelle käteen pieteetillä suunnitellun kauppalistan ja pakun avaimet, jolloin saamme molemmat kokeilla toistemme saappaita. Toisaalta nautin itse ajamisesta niin paljon, että olen ihan kamala kyydittävä – seuraa välitön hermokireys ja neuvomistulva.
✖ Stellalla on vaatekaappissaan toinen toistaan kauniimpia mekkoja ja paljettiunelmia, mutta mielestäni NÄEN NIITÄ LIIAN HARVOIN.
Kiva juttu, mutta tosissaan: älkää naiset kadottako ajotaitoa!
Jos tapahtuu jotain, ajavalta puolisolta katkeaa vaikka jalka tai jotain vielä vakavampaa, olisi hyvä osata ajaa.
Saahan sitä autokoulusta toki kertaustunteja, mutta myöhemmin kynnys lähteä ajamaan on vielä suurempi.
Teilläkinkun on tuo kakkoskoti!
Olen ihan samaa mieltä, tottakai ajotaitoa pitäisi vaalia! Tarkoitus on ottaa kertaustunteja jossain välissä. Voisinhan harjoitella Lapissa, mutta haasteena ei ole niinkään auton hallinta vaan liikenteen havainnoiminen.
Ihana juttu ☺️
Tosi ihanasti kirjoitettu. ❤
Hauska lukea, mutta myös mekkoja haluamme nähdä!!
Aijaijai täytyy ilmeisesti alkaa vilautella mekkoja täällä blogin puolella!
Hauska juttu Kirjoittakaa Jarnosta samanlainen
Hei jooo se onkin jo työn alla! Eli tulossa on!
Kyllä ❤️
Nimittäin MEKOT!
Koska näemme ihanii mekkoja?!!?
MekkoPostaus ❤️
Hahaha täytyy vissiin tehdä! x
Minä olin juuri “konmarittanut” kirjahyllyni (melkein viikon työ), sitten vuokrasin kotini filmiryhmälle. Parketin uudet naarmut ei harmittanut yhtään niin paljon, kuin kirjojen sekoittaminen. En ole enää “konmarittanut” (enkä vuokrannut filmiryhmille).
Hihi, nää on parhaita kun kuulee puolisolta tai muulta läheiseltä totuuksia itsestään pilke silmäkulmassa kirjoitettuna.
Haha ihana Stella
♥
Nämä oli hauskoja. Haluan ehdottomasti tietää miten Stellan ajo sujuu!
NIIN MINÄKIN!
Mulla on ihan samat syyt olla ajamatta autoa. Olen tosin luvannut että Tornion pohjoispuolella (ehkä) voisin ajaa…
No sama, siellä voisi ainakin kokeilla ilman että pääkaupunkiseudun liikennekaaos kohisee korvissa!
Naurattaa toi tavaroiden hukkaaminen. Niin tuttua.
Onneksi en ole ainoa!
Ihana juttu!
:) :)