Lohdutonta, raakaa, mutta kaunista ja niin hersyvää, että menee paksuimmankin rintalastan alle. Rakastuin israelilaisen Asaf Avidanin musiikkiin välittömästi kuultuani biisin Reckoning Song, joka oli heittänyt hänet kertaheitolla suuren yleisön tietouteen. Kahlasin hänen tuotantonsa läpi ja rakensin hänen musiikillaan kokonaisen äänimaailman yhdelle elämänvaiheelleni joitakin vuosia sitten. Nyt Asaf hyppäsi jostain takaisin soittolistoilleni ja tälläkin kertaa tuntuu, että sille on jokin suurempi merkitys. En kyseenalaista, kuuntelen.

Siinä missä aiemmin kävin läpi hänen kaikki studioalbuminsa, nyt olen keskittynyt hänen live- ja sooloesiintymisiin ja haastatteluihin. Aivan kuin suhteemme olisi nyt kypsä seuraavalle, vähän syvemmälle tasolle.

Välillä on vaikeaa puhua musiikista, tai siitä mitä musiikki itsessä herättää. Avidan on ollut itselleni kuin maan uumenista löytynyt timantti, jota en halua jakaa kenenkään kanssa. Hänen musiikkinsa herättämät tunteet ovat liian henkilökohtaisia. Ymmärrän tietenkin, että kukaan ei kuule ja koe hänen musiikkiaan samalla tavalla kuin minä. Sen uskallan silri luvata, että kyllä se syvälle menee, jos sille antaa mahdollisuuden.

Kuvailisin Avidanin musiikkia singer/songwriter -sekoitukseksi bluesia, folkia ja indietä, mutta rehellisesti en ole itsekään täysin varma mistä kaikista aineksista tuo keitos syntyy. Asaf Avidan vaikuttaa tekevän musiikkia koko sydämestään ja juuri tuo tunteen voimakkuus resonoi todella paljon. Hänen lauluäänensä on uniikki ja niin ilmaisuvoimainen, ettei voi kuin ihailla. Varsinkin live-taltioinneissa kuulee kuinka taitavasti hän käyttää laajaa äänialaansa. Avidan aloitti uransa liittymällä The Mojos -nimiseen kokoonpanoon, mutta irtaantui kolmen albumin jälkeen tekemään omaa soolouraansa. Hänen ensimmäinen sooloalbuminsa Different Pulses on ehdoton suosikkini. Tuntuu, että sen kohdalla Avidan on löytänyt oman äänensä.

In The Box II on hieno audiovisuaalinen tallenne, jossa Avidan esittää kappaleitaan soolona pitkin tyhjää rakennusta. Julkaisu on tullut ulos jo 2017, mutta itse tutustuin tähän vasta äskettäin. Ehkä se kertoo siitä, että välillämme on ollut turhan pitkä tauko. Soolotaltioinnin kappaleet on riisuttu hyvin paljaaksi verrattuna levyversioihin ja Asaf esittää ne seuranaan vain kitara, efektit, sähköperkussiot ja loopperi. Sovitukset on upeita. Tulee selväksi, että hän ja hänen biisinsä eivät tarvi ympärilleen mitään muuta. Mielestäni ne kantavat jopa paremmin näin.

Asaf Avidan on kuulijoiden onneksi ollut tuottelias. Varoitankin teitä, kenelle Asaf Avidan ei ole ennestään tuttu, että tämän matopurkin auetessa saattaa mennä tovi ennen kuin sen saa tyhjäksi. Suosittelen aloittamaan aiemmin mainitsemastani esikoissooloalbumista. Minä toimin tässä vain portinvartijana ja itseoikeutettuna matopurkinavaajana. Valitsin kappaleen Your Anchor, koska toivon sen ankkuroivan teidät pysyvästi Asaf Avidanin muusikin pariin. Myös sen takia, että tässä In The Box -versiossa kappale todella syttyy henkiin.