SURFFITUKAN SALAT

Harvasta aiheesta kysytään yhtä usein kuin hiuksistani. Olen itsekin nykyisin tosi tyytyväinen tukkaani: se on helppo, sopii habitukseeni ja näyttää hyvältä ilman sen suurempaa vaivannäköä. Kivasta aiheesta kirjoittaa mielellään, saamanne siis pitää.

2015-09-01-stellaharasek-surffitukka-01

Iso kiitos helpoista hiuksistani kuuluu onnekkaiden geenien lisäksi luottokampaamolleni, Viiskulmassa palvelevalle Hiushuone Dandylle. Olen käynyt Sumi Morenolla ja Marko Mäkisellä niin kauan kuin muistan – kaupungin parhaiden kampaajien lisäksi olen saanut vuosien varrella kaksi ystävää. Sana on kiirinyt, maine levinnyt ja nykyisin Dandyssa käy lähes koko kaveripiirini. Aika usein minä ja koirat notkumme seuraneiteinä paikalla, kun Markon tai Sumin tuolissa istuu Mikko tai joku muu. Ajatella, että kaikki alkoi siitä, kun kymmenen vuotta sitten muutin Helsinkiin ja istahdin ensimmäisen kerran silloin vielä toisen palveluksessa työskentelevän Sumin tuoliin. Mutta siitä lähteekin liuta toisia tarinoita, nyt takaisin tukkaan.

2015-09-01-stellaharasek-surffitukka-02

Oman värin kasvattaminen on ollut viisain päätös minkä olemme pääni menoksi (HEH!) keksineet. Omat syyni, tärkeysjärjestyksessä, omaan väriin palaamiseen kaksikymmentä vuotta kestäneen värjäyskierteen päätteeksi: laiskuus, luonnollisemman lookin ikävöiminen, laiskuus ja laiskuus. Se iänikuinen juurikasvu… Elämä on vaan liian lyhyt. Silläkin oli vaikutuksensa, että jatkuva vaalentaminen, oli kuinka hellävaraista hyvänsä, ei tehnyt kuiville latvoille hyvää. Hyväkuntoiset hiukset alkoivat kiinnostaa enemmän kuin popuskottava platinablondilook.

2015-09-01-stellaharasek-surffitukka-03

Värjäyskierteen katkaiseminen oli helpompaa kuin kuvittelin, vaikka Marko muistutteli, että tyvikasvuun tottuminen voi viedä hetken. Juuresta työntyvä oma väri voi tuntua aluksi tunkkaiselta, kun sitä on vasta muutamia senttejä. Sen rasittavimman vaiheen yli on vaan sinniteltävä, tosin sitä voi halutessaan helpottaa freesaamalla yleisilmettä kevyellä raidotuksella tai kirkastamalla tyven väriä vaikkapa asteen verran.

Omasta väristä tuntuu muuten haaveilevan yksi jos toinenkin. Se sopii yleensä jokaiselle, joten kannattaa kokeilla, jos kutkuttelee. Aina sen saa värjättyä uudelleen, jos lopputulos ei olekaan syystä tai toisesta mieleen.

2015-09-01-stellaharasek-surffitukka-04

Tavoitteeni oli omanvärinen tukka, jonka latvoihin jää aiemmin värjättyä viileää vaaleutta – look, joka tunnetaan myös nimellä liukuvärjäys. Sellainen siitä tuli oikeastaan ihan itsestään, kun vaan annoimme oman värin kasvaa esiin. Marko totesi, että liukuvärjäyksen voi tehdä niinsanotusti cold turkey eli jättämällä tylysti värjäämättä, tai sitten tummentamalla tyven värjäämällä sinne oman värin. Luonnollisin ja helpoin lopputulos syntyy, jos jaksaa vaan kasvatella oman värin esiin.

2015-09-01-stellaharasek-surffitukka-05

Viime aikoina on lähinnä kirkastettu vaaleita latvoja silloin kun siihen on ollut tarvetta. Kesäisin aurinko pitää siitä huolen, mutta talvikuukausina viileänvaaleista sävyistä tulee helposti sameita: silloin latvoihin on tehty vaalennuspesu, joka kirkastaa sävyn sävypuhdistamalla hiusta. Latvojen sekaan on silloin tällöin myös lisätty kepeitä, kesäisiä raitoja, jotka ovat keventäneet ilmettä – pitkät, tummahkot ja paksut hiukset kun tekevät olemuksesta välillä vähän tunkkaisen. Marko tekee raitoja freehand-tekniikalla, joka saa ne näyttämään luonnollisilta, siltä että aurinko olisi taikonut ne eikä kampaaja.

Natsiesteetikko kun olen, sävyjen kanssa on ollut tarkkaa. En tykkää punertavista, kultaisista tai hunajaisista sävyistä, eivätkä lämpimät värit oliiviin taittavaan ihooni edes sovi. Viileät värit sen sijaan ovat olleet aina minun juttuni, ja onneksi Marko on osannut metsästää juuri ne kauneimmat. Tuhkanvaalea, jonka puolesta aikoinaan liputin, ei toimi tukassani enää, koska se näyttää oman sävyni rinnalla liian harmaalta. Oikea väripaletti on löytynyt siitä välistä: viileä, vaalea hiekka ja sen eri asteet ovat omasta väristäni vaaleampia versioita, siis samoja sävyjä, jotka aurinko vaalentaa hiuksiini ihan luonnollisesti.

2015-09-01-stellaharasek-surffitukka-07

Oma väri tummimmillaan, keskellä talvea.

Oikeat sävyt kannattaa valita oman ihonvärin mukaan, toisille ne kullan ja hunajan sävyt sopivat täydellisesti. Hyvä kampaaja osaa auttaa valinnassa, ja ehdottaa myös useampaa sävyä yhden sijaan – lopputuloksesta tulee luonnollisempi, jos sekoittelee useita toisiinsa sointuvia sävyjä.

2015-09-01-stellaharasek-surffitukka-08

Laineistani kysytään usein. Tukkani on luonnonlaineikas, ne syntyvät siis itsestään. Taistelin joskus vastaan, mutta luovutin – en edes omista enää suoristus- tai kiharrusrautaa. Saavat olla sellaiset kuin ovat, onneksi ne ovat nykyisin aika nätisti. Kiitos siitä kuuluu sille, ettei niitä enää juuri värjäillä – tukkani on siis paljon paremmassa kunnossa kuin koskaan. En ole aiemmin tajunnut miten eri tavalla hius käyttäytyy, kun se on hyväkuntoinen.

2015-09-01-stellaharasek-surffitukka-09

Laiska kun olen, olen kiitollinen siitä, että luonnonkihara näyttää parhaalta kun sitä ei ole liikaa käsitelty. Tykkään muutenkin luonnollisesta lookista, sata kertaa mieluummin sopivasti sotkuinen surffireuhka kuin vimpan päälle laitettu letti. Pistän pesun jälkeen karheisiin latvoihin tipan öljyä, joskus myös suolasuihketta, jos jaksan. En ole ikinä käyttänyt hiustenkuivaajaa. Marko aina muistuttelee, että luonnonkiharoiden kannattaakin antaa kuivua itsestään. Jos aamulla on tärkeä työtapaaminen, hiukset voi pestä edellisenä iltana – tai tehdä kuten minä ja pinota tukka aamulla hätänutturalle. Aivan ok, kuten kollegani Makkonen sanoisi.

Kysymyksiä, ajatuksia? Kommenttiloota on teidän!

Hattukuvista kiitos Mikko Rasila

49 thoughts on “SURFFITUKAN SALAT

  1. Yksi värjäämättömyyden etuja on se, että luonnontilainen hius hengittää. Ei siis ole läheskään niin kuuma edes lämpimässä ilmanalassa kuin muovilla kyllästetty.

    Harmaantuminen ei kieltämättä ole kivaa. Itselle kävi niin, että alkoi lopulta onneksi työntää ohimolle epämäärisen kellertävän harmaan sijaan platinaista raitaa jota en koskaan saanut värjäämällä vaikka joskus yritin.

    Olen siis vaan päättänyt tykätä siitä, vaikka kavereiden mielestä ei sovi yhtään mun muuhun habitukseen kun vanhentaa niin kamalasti. Suoristamalla efekti vähän laimenee.

  2. Hiuksesi ovat aivan upeat. Mullakin on luonnonkiharat hiukset, mutta ihmeellisesti ne latistuvat ja suoristuvat. Onkohan shampoo syynä? Mikä shampoo olis hyvä, millä itse yleensä peset? Luinkin ettei saisi olla silikonia, mutta esim luonnonkosmetiikan shampoot tekevät myös hiuksistani lättänät. :(

    • Silikonitonta sampoota ja hoitoainetta joku ehdotteli tuossa alempana. Niitäkin on monenlaisia, ehkä kannattaa kokeilla vielä muita vaihtoehtoja jos ensimmäiset testaamasi eivät auttaneet? Yksi syy luonnonkiharan latistumiseen voi olla myös liian hoitava hoitoaine, joka tekee latvoista raskaat. Ootko kokeillut hiuksiinjätettäviä hoitosuihkeita, jotka ovat kevyempiä?

  3. Sun tukka on mun unelmatukka! Paitsi tykkään kyllä tästä mun omasta, suht vaaleasta väristä. Oon asunut nyt Ausseissa kohta vuoden, enkä ole täälä enään raidoittanut hiuksia. Oon saanut siis tollaisen samantyylisen, luonnollisen liukuvärin. Mutta toi paksuus ja noi laineet, give me!!

    • Oooh, Australian aurinko tekee kyllä ihmeitä! Laineita saa houkuteltua esiin suolasuihkeella – tai merivedellä. Biitsille vaan!

  4. Kiitos ihanasta hiusjutusta! Toinen luonnonkiharainen nainen täällä – mun ongelma on vaan se, että hiukset menee ilman föönausta pitkin päätä! Hiuksia kyllä on, mutta tuntuvat vähän hentoisilta. Voisko tähän olla ratkaisuna suolasuihke märkään (vai kuivaan?) tukkaan? Olisi ihana päästä pois “föönauspakosta”.
    Toinen kysymys (tai mietiskely) liittyy hiusväreihin – oma väri on ruskea ja häivähtää punaiseen. Harmi vain, että omaan makuun tummempi ja ei-punainen on parempi. Kestovärikierteeseen en ole halunnut enää, kun sain viimein kasvateltua ne vuosien jäämät pois, joten olen värjännyt kevytvärillä tätä kuontaloani, mikä tietysti haalistuu pesujen myötä aika piankin pois. Onko keksittävissä mitään kompromissia? Eli ikäänkuin hyvin kestävä kevytväri, joka kuluu luontevasti pois.

    • Hei, ootko kokeillut hiuksia sävyttäviä hoitoaineita, itse käytän esimerkiksi color maskia, sitä tumminta ruskeaa. Minulla toimii hyvin värjäyksien välissä ja luulen että hyvin myös ilman värjäystä, kannattaa kokeilla ainakin!

      Ja suolasuihke hiukan kosteisiin hiuksiin, sitten antaa hetken olla ja sitten käy läpi puristellen hiuksia ja antaa kuivua tai sitten föönaa.

      • Hei, kiitti vinkeistä! En ole kokeillut sävyttäviä hoitoaineita, mutta vois kuulostaa ihan kokeilemisen arvoiselta jutulta :) Suolasuihkepurkki multa löytyy kaapista, mut en oo sille oikein kuontevaa käyttöä löytänyt, joten kokeilen sun ohjeilla. Tack igen!

    • Moikka Anna, kiva kuulla että tykkäsit jutusta. Mulla on oikeastaan samat vinkit kuin allaolevalla: Color Maskin sävyttävät hoitoaineet ovat hiton hyviä, eivätkä kuivata. Suosittelen lämpimästi. Itse käytän latvoissa vaaleille hiuksille tarkoitettua hopeahoitista, joka taittaa keltaisuutta pois. Suolasuihke puolestaan auttaa lättäniin hiuksiin: suihki vielä vähän kosteaan tukkaan ja puristele hiukset läpi (kerää hiuksia alhaaltapäin kämmeniin ja rutistele ylöspäin). Myös volyymisuihketta voi käyttää suolasuihkeen kaverina.

  5. Hei kasvaako sun tukka kuinka nopeasti? Mulla on polkka ja mietin saiskohan ens kesäksi jo tuollaisen surffipehkon…

    • Mun tukka on kasvanut kyllä pirun nopeasti, en oikein tiedä miksi. Aloita biotiinikuuri, se kuulemma vauhdittaa!

  6. Oi miten ihana tuo kuontalosi onkaan.Ajattelin itsekkin vihdoinkin aloittaa kasvatusprojektin.Aiemmin olen yrittänyt,mutta se on tyssännyt muutamaan kuukauteen.Itselläni meni viimeksi hermot siihen,että juuresta tukka menee päätä myöten ja latvat hapsottavat kuivina….aargh!

    • Uuh, tiedän tunteen! Jos vaan pidät tukan kiinni sen muutaman kuukauden ajanjakson? Itsehän pidin kerran kuusi kuukautta pipoa päässä, kun kasvatin sivusiiliä pois… Never again.

      • Sivusiili oli myös itselläni taannoin.Ei enää tosiaankaan ikinä.Tää tukka näyttää itseasiassa ihan hyvältä ollessaan kiinni.Isot roikkuvat korvikset pääsevät oikeuksiinsa sopivasti.Ja,kun tuota tummempaa juurikasvua on pukannut niin väri passaa paremmin kulmakarvoihin ja sitä myöten ilme näyttää jo nyt luonnollisemmalta.
        Kyllä tästä hyvä tulee :)

  7. Itseänikin kiinnostaisi kovasti jättää värjäykset väliin ja palata omaan väriin.. Mutta viimeisen vuoden aikana ongelmaksi on tullut se, että ohimoilleni on alkanut kasvaa harmaita hiuksia (hip hurraa, olen 30v mummo!). Ja tämän takia värjääminen on alkanut ahdistaa vieläkin enemmän, koska tuntuu etten pääse värjäyskierteestä enää koskaan irti :/

    • Ooh, kuulutkohan niihin joilla on viisikymppisenä hopeinen tukka? Se on hienointa mitä on. Ymmärrän tosin kyllä, että kolmekymppisenä ei ilahduta kun ensimmäiset harmaat ilmaantuvat ohimoille…

    • Täällä toinen (lähes) kolmekymppinen hopeakutri! Ja mulla hopeahaituvia alkoi ilmaantua jo joskus 25-vuotiaana. Jonkin aika silloinen kampaaja niitä nyppi pois, mutta nykyään ne saa kasvaa rauhassa.

      Ja nykyään kaikki on hopeakutreistani aivan fiiliksissä, juuri viime viikolla tuli kehuja, kuinka ne auringonpaisteessa luovat eräänlaisen sädekehän (:D) hiuksiini. Eräs puolestaan luuli hopeahiuksiani värjätyiksi, ja ihmetteli, miten yksittäisiä hiuksia saa näin värjättyä.

      Eli sanoisin: embrace your greyness!

  8. Aivan upeat hiukset, sekä väri että kiharuus! Mutta oletko huomannut että hiukset likaantuisivat nopeammin nyt värjäämättöminä? Itselläni sama projekti tyssäsi siihen kun joka toinen päivä oli pakko pestä hiukset! :(

    • Käsittelemättömille hiuksille kannattaa valita silikoniton shampoo ja hoitoaine. Omatkin (käsittelemättömät) hiukseni menivät päätä myöten ja näyttivät likaisilta, kun käytin samoja tuotteita kuin hiuksia värjätessäni. Kun vaihdoin ne silikonittomiin tuotteisiin, hiuksista tuli puhtaat, ilmavat ja jopa vaaleammat!

    • Joo, tuo on muuten totta, mulla tahti on tosin hiukan hitaampi eikä sen vuoksi juuri häiritse, koska pesen jokatapauksessa hiuksia treenien takia aika usein.

  9. Samoilla linjoilla…ikuinen tuhkaplatinablondi täälläkin kyllästyi oman tummanvaalean värin poistamiseen ja sen tuhkasävyn ylläpitämiseen. Jonkin aikaa raidoilla mentiin, mutta nyt saa kasvaa oma väri rauhassa takaisin omaa tahtiaan…kieltämättä oli vähän pesukarhuolo siinä vaiheessa kun juurikasvua oli yhtä paljon kuin vaalennettuakin…

  10. Aloitin myös oman värin kasvattamisen takaisin noin 6 vuotta sitten enkä voisi olla tyytyväisempi! Tukka todellakin on parempikuntoinen ja käyttäytyy “kiltimmin” kuin aikaisemmin. Väri tuntuu sopivan myös ihoon paremmin. Kyllä se luonto vaan tietää…

  11. Ihkut laineet :))
    Mä poden “tukkakrapulaa” kun siis helmikuus mun äiti pätkäs mun pitkät hiukset! Oli vähän pitemmät kun sun nyt… Aloin sitten taas kasvattaa.. :) ja, sama homma, että oma väri ollut jo yli 5 vuotta. Blondina tepasteltu 25 vuotta, huh! Never ever ;))

    Sulla on kyl huippuletti! Keep it ♡

    • Haha, tsemii kasvatusprojektiin! Joo, oma väri paras väri. En usko että hevin lähden enää värjäilemään koko päätä.

  12. Kiinnostaa: mitkä suolasuihkeet ovat hyviä? Onko mitään millä hiustenkasvuaan voi vauhdittaa? Miten luonnonkiharan (liika) pörröisyys pidetään kurissa?

    • Suolasuihkeista suosikkini ovat Balmainin ja Label.m:n suolasuihkeet. Hiustenkasvua voi kuulemma vauhdittaa biotiinia popsimalla. Pörröisyyden pitäminen kurissa onkin haastavampi homma jos on esimerkiksi yhtään kostea sää, mutta tässä mun vinkit: etsi riittävän hoitava hoitoaine, älä föönaa vaan anna hiusten kuivua itsestään, siloittele latvoja pehmentävillä öljyillä.

  13. Mulla on myös luonnostaan lainehtiva (hehe :D) tukka, ja sen inhottavan pörröisyyden kanssa on ollut ihan mahtavaa löytää oikea PYYHE! Hiukset jää niin paljon pehmeämmiksi ja siisteiksi, kun pesun jälkeen käyttää froteepyyhkeen sijaan vanhaa puuvillaista t-paitaa :) Saa tosin nähdä mitä kostea syksy tuo tullessaan, tuo kikka kun on ollut käytössä vasta alkukesästä..

    • Oho, tätä vinkkiä en olekaan kuullut! Huom huom myös Fia tuossa ylempänä!

  14. Alkoipa kuumotella tuo oman värin kasvattaminen takaisin, jos se näyttää noin hyvältä!

  15. Sama homma menossa meikäläisellä, hiuksia värjätty viimeksi yli kaksi vuotta sitten ja omaan väriin alkaa olla tottunut, laiska arvostaa! Lisäksi epäilen vähän hiusvärien kemikaalikuormaa, joten siinäkin mielessä tuntuu hyvältä kun ei tarvitse värjäillä. Hiuslaatu mulla on myös samanlainen – luonnonkihara pörrö, tähän asti olen vielä suoristellut päivittäin, koska oma reuhka ei tosiaan näytä noin siistiltä kun sulla. Ehkä sitäkin voisi alkaa harjoitella, saisi extraminuutteja lisää nukkumisaikaa aamulla, hmm..

    • Haha, suosittelen! Paljon mieluummin nukun aamuisin kuin herään laittamaan hiuksia, mutta olenkin aivan patalaiska niiden suhteen.

  16. Terve! En tajuu, miten nopeasti hiuksesi ovat kasvaneet noin pitkiksi. Lieneekö tämä keski-ikä vai mikä, kun oma kuontaloni ei kasva ihan hyvästä hoidosta huolimatta. Tukkani on myös luonnonkihara, sitä on paljon, mutta hius ohutta lirua…Syötkö jotain ravintolisää? Siis niitä hiusjuttuja mitänenytonkaan.

    • Moikka, en syö biotiiniä tai muuta nimenomaan hiustenkasvuun tähtäävää ravintolalisää, mutta säännöllisessä käytössä on kaikenlaista muuta vitamiinia, magnesiumia, karoteeniä, ruusunjuurta, kromia ja sinkkiä.

  17. Voi olispa tuo sun tukkas… Eipä se taitavinkaan kampaaja taida auttaa siihen, että mun tukka on ohutta lasimaista lirua :D

    • Niin. Ei voi biotiinilla sun muilla vitamiineilla meikäläinenkään auttaa geeniperimäänsä. Hiukan toki tukea. Mutta ohut suora ei muutu tuuheaksi kiharaksi vaikka miten hyvin hoitaa ;)
      Toki olen löytänyt luonnonmukaisemmin hoitavia ratkaisuja. Esim. öljyt. Ohuthiuksisempana täytyi opetella miniannostus, ettei näytä latvat “rasvatuilta” aivan kirjaimellisesti.
      Mutta värjäämisen lopetus ollut hyvä ratkaisu, kunnes nyt.. Uusi kriisi: ohimoilta harmaantuminen :D Värjäys houkuttaa täysin uudella tavalla, pakko myöntää..

    • Totta toki, että hiustyypilleen ei mahda mitään ja kaikissa on omat haasteensa. Enpä osaa sanoa muuta kuin että kannattaa valita tukkatyyli, joka menee oman hiustyypin ehdoilla, niin on huomattavasti helpompaa. Omista hiuksistani ei tule sileät ja suorat, vaikka kuinka niitä suoristelisin ja läträisin suoristavilla aineilla, joten vähemmällä pääsen kun annan niiden suosiolla olla sellaiset kuin ovat ja pyrin lähinnä korostamaan niiden parhaita puolia.

  18. Niinhän siinä monesti käy, että jossain vaiheessa alkaa arvostaa hiusten kuntoa enemmän kuin sitä puhkikärähtänyttä rokkipehkoa :D Tykkäsin kyllä tosi paljon sun platinablondista sivusiilistä, mutta onhan tämä nykyinen naisellisempi ja silti aika rock!

  19. TÄTÄ ON OOTETTU! Ihanaa! Kiitos! Mulla nimittäin tuo sama proggis suunnitteilla, ja oon tässä mietiskellyt miten sitä pitäisi lähestyä. Kauanko meni, että sun hiuksista tuli tälläiset?

    • Haha, hauska kuulla että juttu tuli tarpeeseen. Hmm, pahin kasvatusvaihe kesti ehkä 3-4 kk, sen jälkeen alkoi jo näyttää kivalta.

Leave a Reply

Your email address will not be published.