Joka päivässä on jotain hyvää. Kun sunnuntaina on kerran tehtävä töitä, ainakin ne saa tehdä a) sängyssä b) syöden sitruunasuklaata ja c) seuranaan kaksi pikkupatteria, jotka lämmittävät viluisia varpaita.
Omahyväiset ilmeet molemmilla onnekkailla! Niiden ei esimerkiksi tarvitse täyttää excel-taulukoita, pinota taksikuitteja tai vastata sähköposteihin, joissa kysytään vaikeita kysymyksiä. (Onko kunpa tietäisin, kultaseni hyväksyttävä vastaus työmaailmassa?)
Nappasin sitruunalla maustetun valkosuklaan mukaani Pinosta viime viikolla. Jos sattuu rakastamaan sekä sitruunaa että valkosuklaata, yhdistelmää on mahdoton vastustaa. Nyt maistettuani voin kertoa, ettei kannata edes yrittää. Oli niin kallis että kirveli, mutta eipä suklaata joka kuukausi viikko päivä ostetakaan.
Kiehl’sin perushuulirasva on ihana. Sulaa huuliin, eikä tahmaa tai tahraa. Kestää ikuisuuden, kun pikkutippa riittää pehmentämään huulet. Hieron sitä joskus myös käsiin ja kynsinauhoihin. Kuka jaksaa kantaa monta putiloa jatkuvasti mukanaan? En minä ainakaan.
Kaikenlaisiin manipulointiyrityksiin tottuu asuessa mäyräkoiralauman kanssa, mutta yksi niistä onnistuu joka kerta. Ihan muina pikkukoirana pidän tässä siskosta kiinni, näin vaan pienellä tassullani. Vähän pesen toisen korvaakin. Jos haluaisit silittää masuamme, emme pahastuisi.
Voi että miten pidänkin siun kirjoitustyylistä ja ihanista kuvista! Vasta aivan äskettäin tänne siun blogiin löytäneenä, oon jo ihan rakastunut :)
Moikka Stella,
Tiedän, että tää on ehkä hieman “asiaankuulumaton” pyyntö sun blogin linjan kannalta, mutta mua kiinnostaa hirveästi sun työt. Inspiroidun aika kovasti sun tekemisistä, mutta et ole tainnut tarkemmin eritellä, mitä teet. Tästä ois siis mahtavaa kuulla jotain! Siitä, mitä teet ja miten siihen päädyit.
T. En tiedä mikä musta tulee isona
p.s. Iso kiitos jutuistasi. Blogisi on yks mun ehdottomia lemppareita.
übersuloisia pikku koiria, apua, en kohta kestä (huomaan jo etsiskeleväni
lähiympäristön kenneleitä)
Mää niin en kestä noita pötkylöitä!
Kuumekuumekuume.
Juno ja Luna ovat kyllä aivan vastustamattomia. Samoin Siun ja Mikko Rasilan kuvat. Ja kuvatekstit, kuin suoraan koirien suusta! Niistähän saisi vaikka kokonaisen kirjan.
Koirakirja!!! Toivottavasti Stella ja Mikko tarttuu tähän ideaan :)
ihania ovat, mäyräkoirakuume sen kun kasvaa
Haha! Siihen tautiin auttaa vain yksi asia…
Voi luoja noita ihania koiria!
Äläpä.
Nää sun viikonloppujutut on parhaita!
Kiitos, kiva kuulla että tykkäät!
Ei ole olemassa sellaista päivää, jolloin mäyräkoirat eivät saisi hymyilemään. Hyvää alkavaa viikkoa!
Niin totta. Kiitos kaunis ja samaa sinne.