Meillä käy kaikenlaisia nelijalkaisia vieraita. Yksi hupaisimmista on musta katti, joka kävelee sisään pörröhäntä pystyssä piittaamatta pätkääkään asunnossa asuvista mäyräkoirista. Luna menetti nopeasti mielenkiintonsa, kun selvisi, että kissa ei tajua mitään pihipossun päälle eikä suostu leikkimään, mutta Juno-koira on kissasta aivan mielissään ja tahtoisi kovasti tutustua. Harmi vaan, että tunne ei ole ihan molemminpuolinen. Onneksi sohvalle mahtuu ja sopu antaa sijaa – kunhan väliin jää kohtelias etäisyys.




Meitsin minttutee maistuu näköjään muillekin.
Kuvat Stella Harasek & Jarno Jussila
Voih – täällä lueskelen ja ihastelen blogiasi usein, mutta kun kuvissa esiintyy valloittava kissa, niin on pakko tehdä jotain harvinaislaatuista eli kommentoida. Upea tapaus! Ja tuo ensimmäinen kuva, hahaa! Se tuntuu kertovan juuri sitä tarinaa, että mäyräkoira hymyilee kuvassa hämmentyneen tyytyväisenä uudesta ystävästään, kissa tuijottaa ajatellen, että pitäisikö sitä tämmöistenkin tapausten kanssa sosialisoida :D P.S. Ihastelen kyllä useammin kuvissa vilahtavia mäyräkoiriakin, kaikillä eläimillä on paikka sydämessäni, vaikka ehkä hitusen suurempi osa olisikin varattu kissoille.
Ooo miten ihana kissa! Ihana. Kaunis. Ihana, sanoinko sen jo?
HAHA! Sanoit, kahdesti!
Ooo miten ihana kissa. Kaunis. Ihana. Ihana, sanoinko jo?
Naurattaa!
Kissoilla on kyllä hämmentävä itseluottamus (?) ja kyky pistää kaikki läsnä olevat ruotuun ihan vain olemassaolollaan. Meillä vieraili joku tovi sitten kissanpentu. Etukäteen mietin, tuleeko siitä osa paimenkoiramme aamiaista. Huoleni oli turha: tämä pikkuruinen tyyppi kyykytti tuota 30-kiloista äijää ihan mennen tullen. Urhea paimenemme ei uskaltanut mennä lähellekään, kun kisumisu oli niin kovin pelottava pörhistäessään turkkinsa ja sähistessään vielä todella karmivalla äänellään (no heh heh). Oli siinä naurussa pitelemistä!
KUOLEN! Mahtava tyyppi! Ja “kyky pistää kaikki läsnä olevat ruotuun ihan vain olemassaolollaan” – juuri noin.
Huudahdin mun miehelle tuon kuvan nähdessäni, että “Onko meiän Musti päässy Stella Harasekin blogiin?!” Niin on samannäköinen misse kuin meillä :)
Haha! Hällä on siis kaksoisolento, terkkui!
Oi! <3 Onko tämä Jarskin kissa?
On juu!
Voih, mikä suloisuus! Mulla oli samanmoinen, Nyks nimeltään. Ikävä on liian hurja. Tää kissa on tietäjä ☆
Tää katti on kyllä melkoinen tyyppi, joten en ihmettelisi.
IHANA!!
EIKS!
No mun tämän aamuinen kirjavinkki osuu sitten hyvin sullekin!
Kappas, niinpäs vain! xxx