Kädet kalkkimaalissa

Kun on ihminen, joka viettää kaiket päivät kamera olalla tai hartiat lysyssä tietokoneensa äärellä, tekee hyvää sysätä välillä työt syrjään ja työntää kädet maaliin. Tämä ei ole mikään vertauskuva. Tarkoitan kalkkimaalia, jolla päätimme maalata yhden seinän asunnostamme. Se on kärsimättömälle luonteelle sopivaa eli hiton nopeasti kuivuvaa kamaa, jolla saa hetivalmista. Sanonpa vaan, että maailma tarvitsee enemmän asioita, jotka toimivat yhtä hyvin kuin kalkkimaali.

Maalausurakastamme lisää myöhemmin, mutta mietiskelin tässä pitäisikö useammin ottaa asiaksi tehdä käsillään muutakin kuin valokuvata ja hakata tietokoneen näppistä tohjoksi? Ystävät kävivät keramiikkakurssilla, jolle olisi ollut vielä yksi just minunkokoiseni vapaa paikka, ja olin haljeta, kun en matkan takia ehtinyt mukaan. En ikinä unohda ensimmäistä työpaikkaani, kun olin kolmetoistavuotiaana keramiikkapajan torimyyjänä ja pääsin pajalle katsomaan ja vähän kokeilemaankin miten kipot ja kupit valmistuivat. Viileä savi sormien alla tuntui niin ihanalta, että polvet notkuvat muistikuvastakin. Olen ehkä edellisessä elämässäni ollut keraamikko. (Eräs edellisiin ja tuleviin elämiin näkevä ihminen sanoi kerran, että olin yhdessä edellisessä elämässäni sotapäällikkö ja toisessa itseään ruoskiva munkki – siksi kuulemma olen niin ankara itseäni kohtaan. Hmm. Pidän paljon mieluummin kiinni tästä keraamikkoajatuksesta.)

Mullankin tonkiminen on kuulemma terapeuttista. Jos olisi oma piha, ryhtyisin heti amatööripuutarhuriksi ja istuttaisin sinne villin puutarhan, joka saisi kasvaa, rönsyillä ja repsottaa (en oikeastaan usko, että saisin muunlaista jälkeä aikaan yrittämälläkään). Mahtuisikohan meidän pikkuparvekkeelle ihan pieni omenapuu tai sitten se syreeni, josta kerkesin jo eilen jauhaa? Olisi puolikkaan neliön kokoinen urbaani minipuutarha. Just passeli.

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

10 thoughts on “Kädet kalkkimaalissa

  1. http://www.malaetmore.fi/chalk-paint

    “Chalk Paint™ on liuotteeton, lyijytön, myrkytön, hajuton ja se soveltuu kaikenlaiseen maalaamiseen, myös lasten huonekaluihin ja lastenhuoneiden seiniin, sillä siinä ei ole haitallisia aineita.”

    En siltikään itse sotkisi käsiäni. :D mutta viime kesänä kun maalailin niin tutustuin maalien tuoteselosteisiin ja turvallisuustiedotteisiin. Ihastuttavan paljon on vesiliukoisia ja myrkyttömiä maaleja. Jopa sasua eli saunasuojaa sai vesiliukoisena! Se on kyllä mahtavaa.

  2. Hui, säikähdin jo että onko tosiaan kyseessä kalkkimaali, sillä se on ihoa syövyttävää. Mutta ilmeisesti nuo Annie Sloanin maalit eivät ihan kalkkia ole. (Kalkkimaali = lime paint, Chalk = liitu) Sisältävät siis liitua. Muista aineosista en ole oikein löytänyt tietoa, itseänikin kiinnostaisi.

    • Ihan totta? Kalkkimaalina tuosta kaikki puhuu, myyjätkin. Mutta ei se mitään syövyttävää ole, vaan mattapintaista kevyttä maalia jota voi sutia niin seiniin kuin kalusteisiin. Varmaan joku käännöskukkanen kyseessä?

      • Joo, käännösvirhe. Kalkkimaalihan ei sinänsä ole kuivuttuaan varsinaisen myrkyllistä ja on myöskin vesiliukoista ja hengittävää. Mutta poltettu kalkki eli kalsiumhydroksidi on veden kanssa reagoidessaan (märkä maali) voimakkaan emäksistä ja näin ollen ihoa syövyttävää. Oon ollut kiinnostunut noista kyseisistä maaleista, mutta ihmettelen ettei mistään löydy tietoa mitä (muuta kuin liitua) ne sisältävät. Ehkä pitäisi ottaa yhteyttä valmistajaan. :)

        • Onpa outoa, kannattaa varmaan kysellä maahantuojalta tai valmistajalta. Me käytimme Annie Sloanin kalkkimaalia, mutta niitähän on markkinoilla useammanlaisia.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.