Tahmeaa tofua ja rapeita vihanneksia

Joka vuosi sama juttu. Joulukuu juoksee kuin vauhko eläin, nielee päiviä, kuristaa viikot maanantain ja sunnuntain väliin sykäyksittäin eteneviksi kiireryppäiksi. Koko maailma on saatava valmiiksi ennen joulua!

Vaikka säästynkin matkan ansiosta tänä vuonna varsinaiselta joulun laittamiselta ja lahjojen perässä juoksemiselta, niin painekattilafiilis on tallella. Minusta marraskuu ei ole se pahin, joulukuu on.

Ja pimeys. On päiviä, jolloin valo ei nouse lainkaan. Seison keskellä päivää marketin parkkipaikalla kauppakassien venyttämin käsivarsin ja käännän kasvoni tihkusadetta pudottelevaa taivasta kohden. Kaikki on tasaisen harmaata, mikään ei läpäise teräskantta, vaikka kuinka siristelen silmiäni. Tiedän, että jos vain lähtisin sitkeästi kävelemään pitkin Bellevuen rantatietä, alkaisin pian nähdä sävyjä. Hiekka ja kaislat loistaisivat hopeaisina, meri olisi paikoin vihreä, paikoin lasinkirkas. Joutsenet loistaisivat tummuudessa kuin lamput. En kuitenkaan ehdi edes kotikadun päähän tähyilemään vaahtopäitä ennen kuin pimeys on taas nielaissut kaiken.

Kylmässä ja pimeässä tekisi mieli tunkea itseensä lähinnä vain kookospalloja, mutta juuri siksi ajattelin jakaa tämän reseptin, joka on kuin maukas lupaus uudesta, valoisasta vuodesta. Minusta 2020 näyttää ja kuulostaa niin hauskalta, ja se on niin kiva kirjoittaa hyvällä kynällä, että vuodesta on pakko tulla loistava.

Löysin omasta marketistani maapähkinävoipurkin, joka oli rouheaa, luomua, sokeritonta ja himalajansuolalla maustettua. Kuulosti hyvältä kaupalta. Kastiketta voi ja kannattaa tehdä reilumminkin, se säilyy pari päivää jääkaapissa, jos siis syömiseltä säilyy. Ylipäätänsä teen kaikkea aina paljon, pilkon vihanneksiakin kuin joku hullu jänis. En ole kovan ruoanlaittajan maineestani huolimatta mitenkään innokas kokkaamaan ihan joka päivä, tekemällä paljon kerralla jää aikaa muullekin. Ja tämä esimerkiksi on niin hyvää, että sitä syö ilokseen useammankin kerran!

✖ TAHMEAA TOFUA JA RAPEITA VIHANNEKSIA ✖

Kastike
Reilun desin verran maapähkinävoita
Loraus seesamiöljyä
Loraus soijaa (minulla oli gluteenitonta)
Loraus riisiviinietikkaa
Chilihiutaleita
Vähän hunajaa
Pari isoa valkosipulinkynttä, hakkeluksena
Lusikallinen inkivääritahnaa purkista tai tuoretta inkivääriä raastettuna
Vettä

Muut ainekset
Maustamatonta tofua
Vihanneksia makusi mukaan, ainakin kurkkua ja retiisejä.
Ituja
Avokadoja
Seesaminsiemeniä tai suolapähkinöitä
Thaibasilikaa tai korianteria
Lime

Tee ensin kastike tofulle sekoittamalla kaikki ainekset yhteen. Olen nähnyt version, jossa sekoittaminen tehtiin jollakin sähkövempeleellä, mutta minusta se on turhanpäiväistä. Lusikka riittää vallan hyvin. Laimenna kastiketta lopuksi vedellä sopivan koostumuksen saavuttamiseksi. Ja sopiva koostumushan on kaikkea paksun tahnan ja juoksevan, helposti kaadettavan väliltä, ihan miten itse haluat.

Siirry leikkuulaudan ääreen. Katselen aina dokumentteja samalla kun pistelen vihanneksia silpuksi, jostain syystä haluan aina väkisin tehdä vähintään kahta asiaa yhtä aikaa. Leikkaa viipaleiksi esimerkiksi kurkkua (silloin kun olen touhukkammillani, kaavin pikkulusikalla siemenet pois ja leikkaan kurkusta ohuen ohuita kuunsirppejä), retiisejä ja porkkanoita. Viipaloi avokado ja vetele kuorimaveitsellä kesäkurpitsasta ihania kiehkuroita salaattipediksi. Rakastan ituja, ne tuovat annokseen vielä yhden rouskuvan elementin lisää.

Pilko sopiva määrä tofua nopan kokoisiksi kuutioiksi. Paista tofukuutioille ensin itsekseen vähän ruskeaa pintaa ja lisää sitten muutama ruokalusikallinen kastiketta pannulle. Kierittele tofuja kastikkeessa, kunnes tofut ovat syntisen tahmeita ja pinta alkaa rapeutua.

Kokoa annokset laittamalla lautasen tai kulhon pohjalle kesäkurpitsasuikaleita, joko raakana tai kevyesti lämmitettynä. Kierrä kulhon tai lautasen reunalle vihanneksia ja ituja kauniiksi, erivärisiksi lohkoiksi ja nosta kuumat, tahmeat tofut keskelle. Ripottele pinnalle paahdettuja seesaminsiemeniä tai pähkinöitä ja lisää halutessasi vähän kastiketta. Pieni roiskaus limenmehua ei tee hallaa, viimeistely tapahtuu vaikkapa tuoksuvalla thaibasilikalla.

Jos jätät hunajan pois, resepti on vegaaninen.

Vannon, että tahmean tofun jälkeen mielikin on valoisampi!

PHOTOS BY ANNA PIIROINEN

6 thoughts on “Tahmeaa tofua ja rapeita vihanneksia

  1. Kuulostaa hyvältä, mutta näin soija-allergisena on aina tämä sama ongelma: miten korvata soijakastike tämän tyyppisissä kastikkeissa?? Tofun tietty vaihtaisin kanaan. Muuten tää houkuttelisi kovasti!

  2. Kiitos kun on tämä blogi. Tämä tuo valoa kaamokseen. Kollektiivinen valitus kaamoksen kamaluudesta helpottaa jollain mystisellä tavalla subjektiivista kärsimystä. :) Muutenkin tämä on hienosti toteutettu blogi, ja aina lukulistalla. Mietittyä tekstiä ja laadukkaita valokuvia.

    • Ihana kuulla, kiitos sekä minun puolestani että tämän kirjoituksen tehneen Annan puolesta! xxx

  3. Ruoka toi mieleen Balin matkani, missä suorastaan rakastuin tempeen. Sitä voisi käyttää tässä myös tofun tilalla. Kauniit kuvat!

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.