Mainitsin keväisessä haikussani keitteleväni sitruunaista linssikeittoa, ja sekös kiinnosti. Piti oikein keittää uudelleen ja painaa mieleen miten sen teen, sillä linssikeitto on niitä selkärankaruokia, jotka syntyvät kuin itsekseen, niistä aineksista mitä ruokakomerossa milloinkin on. Siis kunhan siellä on kuivattuja linssejä!

✖ SITRUUNAINEN LINSSIKEITTO ✖
Perusohje neljälle

Oliiviöljyä tai voita
1-2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
1 tölkki tomaattimurskaa
Reilu litra vettä
(1 kasvisliemikuutio, ei pakollinen)
2 dl punaisia linssejä
Mausteita, riippuen mihin maailmankolkkaan itsesi haluat sijoittaa

Sitruunanmehua, punaviinietikkaa tai kuten tällä kertaa, veriappelsiininmehua

Linssikeiton juju on siinä, että sitä voi varioida niin paljon kuin sielu sietää. Siitä voi tehdä aasialaisen sopivilla mausteilla tai maustetahnoilla ja pyöristämällä keiton lopuksi kookoskermalla, voi lähteä seikkailemaan Lähi-Itään tai vaikka Somaliaan, tai sen voi pitää hyvin yksinkertaisena, tavoitella jotain ikiaikaista makumuistoa ihmiskunnan aamuhämäristä. Linssikeittoa on keitelty aina, miten ihana ajatus!

Pilko pienenpieneksi sipulit, kuullota kattilanpohjalla runsaassa oliiviöljyssä.

Lisää tomaattimurskaa, anna sen naittua kunnolla mehevien sipuleiden kanssa. Samalla voit ripotella mausteita pikkuhiljaa sekaan. Mikä tuoksu! (Haluaisin kannustaa kaikkia kanssakokkaajia rentoon, nautinnolliseen ruoanlaittoon, jossa rakastetaan raaka-aineita, jutellaan niille, kuunnellaan niitä, käytetään kaikkia aisteja suurenmoisten makuelämyksien saavuttamiseksi.)

Lisää huuhdotut linssit, laakerinlehdet, loput mausteet ja vesi sekä liemikuutio, anna porista kunnes linssit ovat kunnolla pehmenneet. Keiton voi nimittäin halutessaan myös soseuttaa.

Yleensä puristan keittoon lopuksi reilusti sitruunamehua, mutta minulla oli tällä kertaa viimeisiään vetelevä veriappelsiini, kokeilin sitä. Se aivan tiukkui mehua ja oli niin kypsä, että osa hedelmälihastakin hyppäsi keittoon ja vaati aavistuksen kanelia seurakseen. Lopputulos oli taivaallinen!

Usein laitan muuten keittoon myös porkkanaa ja joskus varsiselleriä, nyt kumpaakaan ei ollut. Tätä juuri tarkoitan, loppujen lopuksi keitto syntyy jo sipulista, linsseistä, vedestä, tomaatista ja mausteista.

Viimeistele keitto vielä tuoreella oliiviöljykiehkuralla ja tarjoile vaikkapa murustetun fetan tai ranskankermanokareen kera.

Suunnattoman kiinnostavaa lisätietoa: linssejä on löydetty mm. Franchthin luolasta Kreikan Peloponnesokselta, jossa niitä on käytetty jo noin 13 000 vuotta sitten.

PHOTOS BY ANNA PIIROINEN & TOMI PARKKONEN