Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran syksyllä 2007 blogissa, jota kirjoitin nimellä Paras aika vuodesta. Aihe on jälleen ajankohtainen, sillä meillä on illalla pikkujoulut! Tänä vuonna on tullut kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun perustin blogin. Arkistojen aarteet -tagin alta löydät muita vanhoja juttuja.
Illalla on shamppanjanhuuruiset bileet ja minulla kriisi: jos kerran elämässään on lupa ripustaa itsensä täyteen paljetteja ja kimallusta, se on tänään. Olisi toisinsanoen kerrankin tilaisuus ulkoiluttaa viime kesänä ostamaani aivan liian kallista kultaista paljettiminimekkoa tuntematta oloani ylipukeutuneeksi. Mutta aina on näitä muttia: hihaton mekko paljastaa talvisen kalvakkaat olkapääni ja kalpean selkäni, en omista mekkoon sopivia kenkiä (niille ei varmaan riittänyt enää rahaa sen mekon jälkeen) ja juuri nyt myös tuntuu, että ehkä se helman pituus on sittenkin, jopa minulle, hiukan liian lyhyt.
Tilasin viime viikolla mustan paljettihameen, joka ei ole vielä saapunut, joten ostin eilen paniikissa vastaavanlaisen mattahopeisena. Kaupassa hame näytti täydelliseltä, mutta kotona huomasin, etten omista ainuttakaan hameeseen sopivaa toppia, enkä siihenkään sopivia juhlavia korkokenkiä! Kaapista löytyy vain kahdet korkkarit, jotka molemmat ovat aivan liian arkiset tähän tilaisuuteen.
Miten voi olla mahdollista, että mittavasta kenkäkokoelmastani löytyy seitsemän paria mustia prätkäsaappaita, mutta ei ainuitakaan juhlakenkiä?
Lisäksi kynnet ovat järkyttävässä kunnossa, hiukset ovat takkuiset ja tottelemattomat ja illalla töiden jälkeen on vain tunti aikaa ratkaista kaikki nämä ongelmat. Miksi en havahtunut ajoissa tähän katastrofiin? Missä kimallusta sisältävä musta kajalkynäni on? Omistankohan yksiäkään juhlakelpoisia (lue: ehjiä) sukkahousuja? MITÄ TEEN HIUKSILLENI? Toimivatkohan perinteiset sormikiharat vain pitkissä hiuksissa vai tuleeko minusta puudeli? Ehdinkö edes ottaa tätä kammottavaa riskiä? Onko tiedossa major disaster?
Notes to self:
1 ~ Jos tiedossa on juhlat, kriiseily kannattaa aloittaa aiemmin kuin edellisenä iltana.
2 ~ Hanki yhdet juhlavat korkokengät. Vaikka niitä tarvitsisi vain kerran vuodessa, ne ovat hintansa arvoiset, jos niillä vältetään jokavuotinen katastrofi.
3 ~ Kiinnitä kimallusta sisältävä kajalkynä kylpyhuoneen seinään teipillä.
4 ~ Paljettihameet eivät ole ratkaisu, jos ei ole sopivaa yläosaa.
5 ~ Kotiin jääminen ja kalsarikännit koira kainalossa sen sijaan on ratkaisu.
Kymmenen vuotta myöhemmin, mikä on toisin? Kerrankin voin sanoa, että onneksi aika moni asia! Ensinnäkin olen lopettanut viime tingan paniikkishoppailun – maapallo olisi sillä tahdilla hukkunut paljettiin. Pahimmat juhlapukeutumiskriisit olen viime vuosina välttänyt sillä, että olen tyynesti vetänyt kerta toisensa päälle samat hyväksihavaitut mekot, jotka ovat hihallisia, sopivan pituisia ja hyvännäköiset buutsien kanssa. Jos Kate Moss painelee kemuihin paljettimekossa ja nilkkapituisissa buutseissa, minäkin voin. Yksi asia ei nimittäin ole vieläkään muuttunut: en omista kunnollisia juhlakorkoja, koska en vaan löydä sellaisia, joista pitäisin. Onneksi tiukalla pukeutumisetiketillä varustetut tilaisuudet ovat elämässäni harvassa.
Voi kun oot jotenkin ihanan “mussukan” näköinen vanhoissa kuvissa :D Tuollaisena sut muistan..muistaakseni aloin lukemaan blogiasi 2008.
Luoja kuinka pieneltä sä näytät noissa kuvissa!!
Noita tollasii kuvii sais olla lisää! Niissä on jotenkin uuden/ajattomuuden/nostalgisuuden energiaa joka nykyään on harvinaista .
Ihana tarina!!!
Hahaha :D Samaistun vahvasti!
Hyvä etten ole ainoa!
Kohdat 3 ja 5; repesin!! :•D :•D Minäkin olen luovuttanut kohdan Hanki-yhdet-hyvät-juhlakengät kanssa jo aikaa sitten ja todennut, että maiharit tai tennarit istuvat ihan hyvin myös sen juhlakoltun kanssa, kunhan ovat ehjät ja puhtaat. Jos joku ei tykkää niin sitten ei tykkää, en itse jaksa enää stressata aiheesta. Elämä on liian lyhyt kuljettavaksi epämukavissa kengissä.
KYLLÄ! Juuri niin! Jos jotakuta muuta häiritsee niin se on sitten hänen ongelmansa.