You can go, you can stay

Muita kukkujia langoilla? Keskiyön kappale kehiin vielä ennen kuin hiivin katsomaan onko minulle jätetty sängystä tilaa. Amerikkalainen duo Azure Ray tekee niin utuista musiikkia, että se sopiikin toivottoman työnarkomaanin tuutulauluksi. Myönnetään, että kuluneina kuukausina makuuhuoneesta leviävä unisten tassujen tuoksu on alkanut muutenkin tuntua huomattavasti tärkeämmältä kuin se pikkutunneille venähtäneen työpäivän viimeinen sähköposti.

American pop duo Azure Ray knows how to sing a hopeless workaholic to sleep.

AZURE RAY – SLEEP

The grooviest thing, the perfect dream

Kas! Avasin juuri tietokoneen ensimmäisen kerran pariin päivään. Se on paljon, jos on kasvanut kiinni MacBookiinsa. Kapteeninkadulla on otettu uusi vuosi vastaan mutkattomissa merkeissä. Olen lukenut ja nukkunut. Järjestänyt kaappeja ja nurkkia. Poikaystävä on istunut ruudun äärellä ja mutissut maanisesti pohjapiirroksilleen. Iltaisin olemme katsoneet elokuvia, tehneet ruokaa, soittaneet musiikkia, käyneet kävelyillä. Saunavuoro. Puhtaita pyykkejä. Kerälle käpertyneitä koiria. Yhtenä iltana melkein lähdimme oluelle. Sitten teimmekin lämpimpiä leipiä.

2014-01-stellaharasek-newyearsnight-01

Kun vuosi vaihtui, joku seisoi eteisessä samppanjapullo kädessä, toinen kaivoi kenkiään, kolmas haki koneelta oikeaa kappaletta ja minä nuuhkin koirani korvia. Juno oli huomattavasti kiinnostuneempi keittiön pöydälle unohdetusta sipsikulhosta kuin Tähtitorninmäeltä taivaalle singotuista raketeista tai yhteislauluun puhjenneesta juhlaseurueesta. Yhtä tilanteen tasalla oleva siskonsa kipitti ympäri asuntoa kuolattu kumikana suussaan ja etsi epätoivoisesti henkilöä, joka suostuisi heittämään sitä.

Kolme tuntia myöhemmin kaikki olivat lähteneet ja koirat nukahtaneet selälleen sänkyyn. Poltimme ikkunasta tähtisädetikkuja, niitä pidempiä, ehdottomasti paras tapa päättää vanha vuosi ja aloittaa uusi. Poikaystävä näytti miten tulen voi tartuttaa moneen kohtaan yhtäaikaa. Päätin, että pimeässä sähisevät ja säihkyvät kipinät Kapteeninkadun yllä olivat maailmankaikkeuden lähettämä merkki siitä, että alkavasta vuodesta tulee vielä päättynyttäkin parempi. Tai ehkä vain kauniita kipinöitä, mutta yhtäkaikki hyvä tapa viettää uuden vuoden ensimmäinen, yllättävän äänetön aamuyö.

2014-01-stellaharasek-newyearsnight-02

Tänäänkin on ollut kaikessa tavallisuudessaan hyvä päivä. Mikko imuroi ja minä pesin lattiat. Kannoimme sisään maton, joka oli parin parvekkeella vietetyn viikon jälkeen ehkä juuri ja juuri tuulettunut. Sen jälkeen paistoimme letut ja saimme pöytään muuttokuorman kanssa kaupunkiin saapuneita yllätysvieraita. Turkulaissyntyinen poikaystävä opasti toista turkulaista: “Täällä Hesassa ei ole jokilaivoja, mikä on oikeasti vähän ongelma”. Pöydän turkulaisenemmistö nyökkäili. Helsinkiläistynyt vähemmistö hukutti järkytyksensä Hesa-sanan käytöstä lettuihin siroteltuun sitruunaan ja sokeriin. (Se on stadi! STADI!)

No better way to start a new year than sparklers.

THE CURE – LOVECATS

Valkoinen joulu

Meillä oli valkoinen joulu! Ainakin ikkunalasien lämpimämmällä puolella. Olkoonkin, että piparitähtien sokerointi meni suunnilleen sinnepäin. Ei haittaa. Minulla on uusi motto nimeltä good enough.

2014-01-stellaharasek-a-white-xmas-012014-01-stellaharasek-a-white-xmas-022014-01-stellaharasek-a-white-xmas-032014-01-stellaharasek-a-white-xmas-042014-01-stellaharasek-a-white-xmas-052014-01-stellaharasek-a-white-xmas-062014-01-stellaharasek-a-white-xmas-07

Linen kitchen towels from Balmuir, washable paper bag by Uashmama, glass jar from Granit (garlic oil and marinated cheese home-made).

Take a wild guess which gingerbread cookie was decorated by the boyfriend.