Al fresco

Kirjoitan päivämäärän lyijykynällä ovenkarmiin. Keskiviikko 8.4., ensimmäinen lounas ulkona, kummallisena keväänä 2020.

Parkkonen on aina ollut paljon poissa, on ihmeellistä ja pikkuisen totuttelemista vaativaakin, että hän on koko ajan kotona. Ei nyt ihan kyljessä kiinni, hän lähtee aamuisin aikaisin studiolleen vanhaan polkupyörätehtaaseen, tai kuvaamaan tuulta tai satamaan saapuvia rahtilaivoja. Mutta lounasaikaan hän tupsahtaa eteiseen, potkaisee kengät jalastaan ja me istumme alas ja aterioimme yhdessä. (Hangon Sataman sivuilla voi seurata saapuvia ja lähteviä aluksia, eikö olekin kiehtovaa!)

Minä olen ehdottomasti enemmän lounasihminen kuin illallisihminen. Lounas ei kanna mitään näyttävyyden taakkaa harteillaan, se vain on, ja siksi innostunkin usein virittelemään jotain hauskaa keskellä päivää, niistä aineksista mitä milloinkin on. Olen nimittäin myös parhaimmillani silloin kun kaapeissa ei ensisilmäyksellä ole juuri mitään, sellainen cucina povera-tyyppi. Tänään kuitenkin riehaannuimme, kaikki on niin outoa, vaarallista ja onhan sentään kuitenkin kevät.

Aurinko ei ulotu vielä tiiliseinämme kupeeseen, se paistaa matalalta ja sen valossa on vielä paljon terästä, ei ollenkaan sulaa kuparia. Raahaamme kellarista pöydän ja tuolit pihanperälle vinoon auringonläiskään. Naapuria naurattaa, kun hulmautamme pellavapöytäliinan paikoilleen ja alamme kantaa katinkejamme ulos.

Alkupalaksi pienet skagenleipäset, pääruoaksi nopeasti grillattuja, yrttiöljyisiä karitsankareita ja jälkiruoaksi viikunoita ja lohkare Roquefortia. Laseissa Alsacen Crémantia. Sanoinhan, outoa, ja vaarallista.

Elämä pienellä hiekkapölyisellä takapihalla on hetken huoletonta.

PHOTOS BY TOMI PARKKONEN

4 thoughts on “Al fresco

  1. Voi Anna, saat aina hymyilemään näillä miniatyyrimaalauksillasi! Kiitos tästä taide-elämyksestä.

    Menen minäkin nyt kattamaan supen -missä se heittomerkki tässä hemmetin tabletissa on! – hirvikääryleitä ja uunijuureksia. Koska minä taas olen definitiivisesti illallisihminen. Enkä kehtaa sanoa, että juomaksi on vaan hanapakkauspunkkua.

  2. Skagen on aina onnistunut
    Arjen pieniä loistoja on mahdollista taikoa takapihalle, parvekkeelle, veneen kannelle… Minne vain mieli tekevi…

  3. Kivat on kattaukset ja ”suveniirit”Chartierista.
    Mullapa on kahvikupit La Coupolista!

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.