I forget where we were

Suositus sunnuntaihaikeuteen! Meillä on soitettu viime aikoina paljon brittiläistä Ben Howardia, josta kirjoitin sanasen tovi sitten. Värisevä-äänisiä laulaja-lauluntekijöitä tuntuu tällä hetkellä riittävän kolmetoista tusinaan, mutta Howard on erottunut joukosta kappaleillaan, jotka kasvavat salakavalasti, kunnes ovat pakahtua tukahdutettuun tunteeseen.


BEN HOWARD – I FORGET WHERE WE WERE

Perjantain pikaiset

Kappas! Viikonloppu yllätti taas yrittäjän. Sata asiaa jäi kesken, mutta taidan nyt pitää yhden perjantai-illan pituisen tauon. Jos oikein villiksi heittäydyn, lomailen ehkä lauantainkin ja palaan töiden ääreen vasta sunnuntaina. Purin juuri kamerasta perjantain otokset: niistä voi bongata työhuoneen, joka näyttää viikon jäljiltä melko eletyltä, ainakin kaksi lymyilevää kuonoa, nahkalaukun jonka pelastin ystävän kirppispinosta ja kolmen euron harsokukat, jotka ostin koettuani järkytyksen kukkakaupan kolmenkymmenen euron pionikimpun äärellä.

Kävimme myös perjantailounaalla ja valitsimme suomalaisella päättäväisyydellä pöydän terassilta, koska on sentään virallisesti kesä. Minulla oli ylläni talvitakki, villapaita, paksu huivi ja terassilta lainattu viltti, söin kädet kohmeessa. Nauratti. Mutta kesäkuu! Ihan sama vaikka eilen satoi rakeita, kesä katsotaan kalenterista! Hyvää kesää vaan, toivottelivat ohikulkijat ja nauroivat siperianmummo-lookillemme. Me toivottelimme takaisin.

Viritimme takkaan tulen. Asunnosta on käännetty patterit jo pois päältä – melko optimistista ottaen huomioon, että on vasta kesäkuu – ja täällä on kylmä. En olisi arvannut, että polttopuille tulee tarvetta tähän aikaan vuodesta, mutta onneksi on polttopuita vaikka koko kesän varalle.

Tuo mies tuossa – hänkin viikon jäljiltä ehkä vähän väsynyt – kantoi juuri keittiöstä sohvan ääreen tarjottimellisen herkkuja. Edessä piinaava päätöksentekotilanne nimeltä leffan valinta, jännittää jo valmiiksi. Nyt suljen tietokoneen, sulkekaa tekin luurit ja läppärit. Heittäydytään vaakatasoon, laskeudutaan viikonloppuun.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Tour diary pt. 1

Kolme päivää, kaksi laivamatkaa, satoja kilometrejä autossa istumista. Tunteja hervotonta naurua, vähintään kartsa tupakkia, litroittain olutta ja muistaakseni yksi Jameson -pullo. Todella paljon ala-arvoista mustaa huumoria ja sopivissa määrin malebondausta. Kolmetoista rikkoutunutta kapulaa, kaksi erittäin kovaa keikkaa, kasapäin kuvia ja videomateriaalia, joista suurin osa ei tule koskaan näkemään päivänvaloa. Paljon rakkautta, vielä enemmän kahvia, roudausta ja kolottavia käsivarsia. Hien hajua ja suihkukaivoon takkuuntuvaa tukkaa. Uusia tuttavuuksia, uusia kontakteja ja läjäpäin mahtavia muistoja. Tässä minun viikonloppu.

Baltian pt. 2 siintää vielä reilu viikon päässä. Vamistautuminen on alkanut muun muassa tyhjentämällä vanha treenikämppä. Alkuviikko on haukattu happea ja keräilty rihmastoissaan roikkuvia aivosynapseja, sillä lomamatkaksi tätä tehoekskursiota ei voi kutsua. Julkaisukelpoisia kuvia onneksi myös tallentui ja näistä saikin aikaiseksi kivan matkapäiväkirjamaisen kollaasin.

Let the good times roll.

Smokin` Aces on myös (yllätys yllätys) sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Instagramissa ja mikä parasta, Spotifyssa.

PHOTOGRAPHY BY JYRI KYLMÄMAA, EEMI LAMBERG & JARNO JUSSILA