(Joskus vielä) kahvilatreffit

Korkeavuodenkadun varrelta löytyy kahvila, joka saa minut ajattelemaan äitiäni joka kerta kun käyn siellä nappaamassa kahvin mukaan. Se on juuri sellainen josta äitini pitää, pariisilaisella tavalla perinteinen. Kahvi on tuoretta, pullat pehmeitä, päivän lehti löytyy laskostettuna pöydälle eikä kellään ole kiire. Sulassa sovussa pyöreiden pöytien äärellä istuvat niin teinitytöt tuoksuvine huulikiiltoineen kuin vanhat rouvat ja herrat, jotka keskustelevat kahvin äärellä maailman tilasta, säästä ja siitä milloin puihin mahtaa puhjeta lehdet. Tärkeitä aiheita tietysti kaikki.

2015-05-10-stellaharasek-mothersday-1

Äitini viihtyisi siellä seassa, lukisi lehden ja kaivaisi sen jälkeen laukustaan kirjan, tilaisi toisen kupin kahvia. Pitää viedä hänet sinne kun hän seuraavan kerran saapuu kaupunkiin. Salaa haaveilen, että jonain päivänä hän asuisi niin lähellä, että voisimme sopia treffit suoraan Succesiin. Kun on tottunut asumaan tuhannen kilometrin päässä, kahvilatreffit äidin kanssa käy eräänlaisesta onnen määritelmästä.

2015-05-10-stellaharasek-mothersday-2

Äitini toive äitienpäivälle: Tuntemattoman sotilaan kunnollinen englanninkielinen käännös, jota hän “on odottanut 70-luvulta saakka”. Hän hoputti minua Akateemiseen kirjakauppaan heti käännöksen ilmestyttyä, jotta painos ei loppuisi kesken ennen kuin ehdin napata hänelle oman kappaleen. Nauratti kun kuvittelin oven takana kiemurtelevia kiihkeitä kirjajonoja, jotka äiti näki sielunsa silmin. Äitini huojennukseksi en joutunut kuitenkaan taistelemaan teoksesta, vaan poimin sen pinosta kaikessa rauhassa, käärin pakettiin ja lähetin kohti pohjoista postimerkin ja hempeän postikortin kera. Ehkä ensi vuonna saan ojentaa paketin kahvilapöydän yli?

2015-05-10-stellaharasek-mothersday-3

Rakkaudentäyteistä äitienpäivää äideille ja pehmeää pullaa meille kaikille.

Kevään tärkein kirja

Ystäväni ja kämppäkaverini meuhkaavat milloin mistäkin. Aiheeksi kelpaa melkein mikä tahansa poninkarvaisista suihkusandaaleista kriittisen tärkeään kysymykseen siitä mitä treenin jälkeen syödään ja kuinka paljon syödään ja eihän ruoka nyt vaan lopu kesken ja MITÄ SITTEN JOS LOPPUUKIN. Erityisesti viimeksi mainittu asia on huolettanut viime aikoina kun ihmiset, joilla on aina nälkä, ovat kohdanneet haasteen nimeltä elämä ilman keittiötä.

On yksi aihe, josta on kuitenkin puhuttu viime viikkoina vielä enemmän kuin ruoasta – nimittäin uusi kirja, josta alkoi ensimmäisenä meuhkata Eeva ja seuraavaksi Mikko. Yhtenä iltana kirja osui kotona käsiini, kun pakenin kämppiksen huoneeseen välttelemään veroilmoituksen tekoa. Mikä tahansa voittaa veroilmoituksen, joten ahmaisin sen siltä istumalta.

2015-05-06-stellaharasek-tehtaankatu-6

Kyseessä on tietysti japanilaisen Marie Kondon kirja nimeltä Konmari – Siivouksen elämänmullistava taika. Lievästä maanisuudestaan huolimatta se vahvisti, kirkasti ja kiteytti kaiken mitä olen aina aavistanut, tajuamatta vaan viedä sitä tarpeeksi pitkälle. Tiesin jo, että tavaroissa(kin) vähemmän on enemmän ja karsia kannattaa kovalla kädellä. Kirjasta löytyi vihdoin viisaita vastauksia myös siihen miten kaaos pidetään kurissa sen jälkeen, kun kamat on karsittu minimiin. Kuka tahansa kanssani asunut voi vahvistaa, että tämä jalo taito ei varsinaisesti kuulunut vahvuuksiini. SIIS AIEMMIN.

Kapteeninkadun kollektiivinen valaistuminen johti siihen, että myimme, annoimme ja kierrätimme omaisuudestamme puolet pois ennen muuttoa. Tarpeettomaksi jääneitä, tehtävänsä täyttäneitä ja rikkirakastettuja tavaroita, joita emme enää halunneet kantaa uuteen kotiin. Niiden seassa oli monta esinettä, joka oli ollut rakas joskus, mutta kantoi mukanaan enää muistoa siitä. Yhtäkään ei ole tullut ikävä. Muutama päivä myöhemmin oli vaikeaa edes muistaa mistä kaikesta olikaan juuri luopunut. Ei näköjään mistään tärkeästä.

Jos joku on nyt huolissaan värivaloja vilkuttavan dinosauruslampun kohtalosta, voin kertoa, että se kuului säilytettävien tavaroiden vähälukuiseen joukkoon. Niiden, jotka tuottavat iloa. Koska mikä muu tehtävä voisi värivaloja vilkuttavalla dinosauruslampulla olla.

Eeva on oikeastaan sanonut jo aiheesta kaiken järkevän, lukekaa jos ette ole lukeneet. Kiinnostuneille kuuma vinkki: Elisa Kirjasta saa ladattua teoksen todella edulliseen tarjoushintaan 13. toukokuuta asti. Tämä ei ole maksettu mainos, vaan vilpitön vinkki. Olen alkanut todenteolla innostua e-kirjoista, sillä luuriin ladatut kirjat eivät vie kotona tilaa. Marie Kondo olisi minusta ylpeä. Lisäpisteitä siitä, että e-kirjoja on niin paljon helpompi lukea peiton alla kun poikaystävä haluaa nukkua.

Kauniimpi puoli uudesta kodista

Terveiset madonreiästä, jota myös remontiksi ja muutoksi kutsutaan. Sovitaanko, että tässä kirjoituksessa keskitymme tarkoin valittujen kuvakulmien avulla ainoastaan ihaniin asioihin? Uskon, että jokainen, joka on muuttanut keskelle remonttityömaata, tietää mitä tarkoitan.

2015-05-06-stellaharasek-tehtaankatu-1

Kuinka kauniisti kaktukset, mehitähdet ja muratti sopivat uuden makuuhuoneeni ikkunalaudalle! Asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, etteivät ne toistaiseksi mahdu mihinkään muualle.

2015-05-06-stellaharasek-tehtaankatu-2

Mitä siitä, ettei meillä ole keittiötä tai mitään mahdollisuutta valmistaa ruokaa seuraavaan kolmeen viikkoon. Onneksi on lempilähikauppa, josta saa varhaisperunasalaattia, luomujauhelihapihvejä ja kypsänpulskeita luomukirsikkatomaatteja! (Sarkasmi sikseen, oli kyllä superhyvä salaatti.)

2015-05-06-stellaharasek-tehtaankatu-3

Uuden kodin ensimmäiset kukat kaunistavat yöpöytää. Vapunväriset neilikat hain muuttopäivänä vastapäisestä kukkakaupasta – ja kiitoksena kärsivällisyydestä vein lähimmille naapureille samanlaiset. Kun on kuukauden kaatanut seinä- ja parvirakenteita ja hakannut vanhaa kattoa irti, on hyvä hetki huolehtia naapurisuhteista.

2015-05-06-stellaharasek-tehtaankatu-4

Lempilähikaupalla on uusi oma olut. Ostin kokeeksi ja ostan toistekin. Raikas ja hedelmäinen, loistoseuralainen lattialla nautitulle lounaalle. Piknik-tunnelmaa omassa kodissa, mikäs sen kesäisempää. Omasta mielestään nälkäisiä eläimiä joutuu tosin uhkailemaan haarukalla kauemmas.

2015-05-06-stellaharasek-tehtaankatu-5

Tavaratkin alkavat löytää paikkaansa. Vähän vielä kun järjestellään ja pyyhitään pölyjä niin kyllä tästä koti tulee! Ei puutu enää paljo mitään!