Kaupallisessa yhteistyössä Familon ja Asennemedia
Muistan yhä ensimmäisen oman kodin, johon muutin kuusitoistavuotiaana. Muuttokuorma oli pieni ja mahtui henkilöauton takakonttiin, sillä en ottanut vaatteideni, kirjojeni ja vinyylilevyjeni lisäksi mukaan kuin muutamat vanhat lakanat ja pyyhkeet. En alaikäisenä lukiolaisena saanut mitään tukia, joten elätin itseni työskentelemällä viikonloppuisin alakerran pizzeriassa ja sisustin yksiöni halvimmilla mahdollisilla tavoilla. Sain ystävältä pari vanhaa kippoa ja lautasta. Kirjahyllyn kyhäsin jätelavalta löydetyistä lankuista ja tiiliskivistä. Sänkyni oli kierrätyskeskuksesta raahattu runkopatja, joka lojui alkovissa ilman jalkoja kuin rantahiekalle huuhtoutunut hylky. Sanomattakin selvää, että rakastin uutta kotiani ja sen kolmen pennin sisustusta, joka oli värikäs, vähintäänkin boheemi eikä tarvinnut välittää, vaikka viiniä vähän läiskyi johonkin.
Jos ihastuit heti näihin puuterisiin pellavalakanoihin, kannattaa lukea (tai loikata) kirjoituksen loppuun – sieltä löytyy lakana-arvonta!
Elämä menee eteenpäin ja hyvä niin – opiskeluaikaisesta sisustuksestani ei ole vanhoja kirjoja, valokuvia ja teekuppeja lukuunottamatta enää mitään jäljellä. Rakastan edelleen tiettyä boheemia eklektisyyttä ja kirppislöytöjä – ja iloitsen yhä kun teen kirppislöytöni erityisen edullisesti – mutta vuosien varrella olen löytänyt hätäratkaisuiden tilalle kauniita kalusteita ja esineitä, jotka kestävät aikaa, käyttöä ja katsetta. Naarmuisen lastulevypöydän tilalla on kaunis kokopuinen pöytä, särisevän raksavalon tilalla elegantti vintagelamppu, lohjenneiden eripariviinilasien tilalla täydellinen kokoelma 70-luvun viinilaseja. Nurinpäin käännetyn pahvilaatikon sijaan yöpöydän virkaa toimittaa 50-luvun rulokaappi. Ja rakastan kotiani nyt 36-vuotiaana yhtä paljon kuin kuusitoistavuotias taidelukiolainen rakasti suitsukkeelta tuoksuvaa hippiluolaansa. Se on nyt vain kauniimpi, rauhallisempi, todella paljon käytännöllisempi ja aika paljon aikuisempi.
Vähän hävettää myöntää, että sänky on ainoa asia, jota en ole saanut päivitettyä aikuisen elämän tarpeisiin, vaikka vietämme sängyssä melkein kolmanneksen elämästämme. Olen nukkunut vuosien varrella toinen toistaan surkeammissa sängyissä – niillä nuhjuisilla runkopatjoilla, kaksikymmentä vuotta vanhalla lyttyynnukutulla futonilla… Viimeisin sänkyni oli epäonnistunut yritys päivittää makuuhuone nykyaikaan: iso sänky vaikutti halvasta hinnastaan huolimatta hyvältä, mutta osoittautui huonolaatuiseksi ja liian pehmeäksi. Heräsin aamuisin kankeana ja hartiat jumissa, mutta hoksasin yhdistää sen sänkyyn vasta silloin kun Jarnokin alkoi valittaa yön aikana jumiutuvaa kroppaa. Matkoilla nukuimme hotellisängyssä sikeästi kuin pikkulapset ja tajusimme, että elämä on liian lyhyt huonoihin yöuniin – kotiin oli vihdoin hankittava kunnollinen sänky.
Halusimme ympäristöystävällisesti ja mahdollisimman lähellä valmistetun sängyn, joka olisi siro, kaunis ja kestävä. Mieluiten musta! Ja ennen muuta laadukas, tukeva ja selälle hyvä. Ratkaisu löytyi lopulta helposti: useampi ystävämme oli vastikään hankkinut uuden sängyn vuonna 1966 perustetulta suomalaiselta Familonilta ja ollut valintaansa todella tyytyväinen. Olen tosi iloinen, että Familon lähti kanssamme yhteistyöhön, sillä tämä on todellakin aihe, josta meidän on luontevaa kirjoittaa.
Valitsimme muhkean Familon Hotel -jenkkisängyn, joka kuuluu Familonin sänkyvalikoiman parhaimpiin malleihin. Jep, hotellitasoiset unet kotioloissa todellakin kiinnostivat! Hotellitunnelmaa henkivä jenkkimalli on vakaa ja ergonominen, tukee hyvin eripainoisia ja -muotoisia vartaloita ja tarjoaa myös yksilöllistä tukea myös selkävaivoista kärsiville. En muuten tiennyt ennen tätä mitä eroa on runkosängyllä ja jenkkisängyllä, nyt olen viisaampi.
Sijauspatjaksi valitsimme Familonin asiantuntijan avulla Familon Air -petarin: sen spiraalikuiturakenne tekee siitä erityisen kevyen, kestävän ja hengittävän. Suurin syy juuri sen valintaan oli napakkuus, sillä toivoimme, että uusi sänky olisi selvästi tukevampi kuin upottavanpehmeä edeltäjänsä. Plussaa siitä, että sijauspatja on todella helppo puhdistaa: päällyksen voi pestä koneessa ja sisukset voi suihkutella vaikka vedellä. Jos siis haluaa, koska ilmavan ja hengittävän rakenteensa ansiosta se pysyy kyllä raikkaana.
Uusi sänky kannettiin sisään kaksi viikkoa sitten ja olemme olleet siitä ihan superonnellisia! Sänky tuntuu hyvältä ja tukee oikeista kohdista, sen huomaa siitä että koko keho lepää rentona eikä jäykisty tai jumiudu. Sänkyyn on ihana sukeltaa iltaisin, se on raikas ja houkutteleva. Jarno rakastaa varsinkin uutta petaria, joka tuo tukevaan sänkyyn vielä ekstranapakkuutta ja on lisäksi niin hengittävä, että jopa kuumaverinen mies nukkuu siinä hikoilematta. Eron aiempaan todellakin huomaa: heräämme aamuisin virkeinä ja hyvin levänneinä, ilman puutuneita jäseniä, kankeaa niskaa tai unihikistä oloa. Koko päivä saa ihan erilaisen alun kuin ennen, enkä just nyt ymmärrä mitä oikein ajattelin, kun en ryhtynyt sängynpäivityspuuhiin jo kauan sitten. Sänky on sentään yksi tärkeimmistä asioista, jonka omistamme – se vaikuttaa elämänlaatuumme, arkeemme ja hyvinvointiimme huomattavasti enemmän kuin suurin osa muista huonekaluista yhteensä.
Olemme tykästyneet uuden sängyn 160 sentin leveyteen. Aiempi 180-senttinen sänky oli meille turhan iso: ajauduimme yön aikana vastakkaisiin laitoihin ja aamuisin sai työntää tyynyjä ja peittoja tieltään etsiessään poikaystäväänsä. Uudessa sängyssä on juuri sopivasti tilaa, ei liikaa eikä yhtään liian vähän. Sänky näyttää muutenkin sopusuhtaisemmalta eikä hallitse massiivisella olemuksellaan koko makuuhuonetta.
Sängynjaloiksi valitsimme kuultovalkoiseksi mattalakatut koivujalat, joiden alaspäin kapeneva malli huokuu samaa 50-luvun muotokieltä kuin monet vintagekalusteemme. Tykkään kovasti, ne tuovat muhkeaan sänkyyn keveyttä ja siroutta.
Jos sängyn uusiminen on ajankohtainen, nyt kannattaa kurkata Familonin valikoimaa: huhtikuun ajan on käynnissä sänkykampanja, jossa kaikki sängyt, patjat, petauspatjat, sängynpäädyt ja sängynjalat irtoavat verkkokaupasta 20% alennuksella. Toisin kuin monet ajattelevat, sänky ei ole ikuinen hankinta, vaan runkopatja pitäisi uusia 8-10 vuoden välein ja sijauspatja noin neljän vuoden välein. Familonin sivuilta löytyy muuten hyvä opas uuden sängyn valintaan, siitä mekin lähdimme liikkeelle kun mietimme mikä sänkymalli olisi meille sopivin.
Loppuun vielä arvonta! Yksi onnekas voittaa omakseen kaksi Familonin puuterista pellavapussilakanasettiä, samanlaiset jotka vilahtavat näissä kuvissa. Rakastan niitä. Ne rypistyvät lyyrisesti ja tuovat pehmeydellään täydellisen kontrastin napakalle sängylle. Sitäpaitsi sävy on kaunein, jonka olen hetkeen nähnyt, ja sopii ihanasti makuuhuoneeseen, jonka väripaletti on muutoin melko niukka. Tuon utuisen pellavapetauksen sekaan on niin ihanaa sukeltaa, että menen välillä loikoilemaan sänkyyn keskellä päivää.
Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! Voittajat on arvottu ja heihin on otettu henkilökohtaisesti yhteyttä!
PHOTOS BY STELLA HARASEK
