Another sky for me

Uusi viikko, uudet päähänpistot! Olen pohtinut tänään erinnäisiä tärkeitä asioita, kuten erakkorapujen kuorenvaihtohommia, ruusukaalia sisältäviä ruokaohjeita, sitä pitäisikö makuuhuoneeseen hankkia kerran tai kaksi käytetyille vaatteille penkki (kämppäkaverini on esittänyt eriävän mielipiteen siitä ovatko sinne sun tänne sirotellut vaatteet suotava sisustuselementti vai ei) ja sitä olisiko sittenkin pitänyt mennä katsomaan Washed Outia kun he olivat kaupungissa muutama päivä sitten. Epäilen, että vastaus on kyllä. Ei tarvitse erikseen kertoa, jos olen oikeassa.

Sanomattakin selvää, että mitään järkevää en ole tänään saanut aikaan, mutta kuka uskaltaa väittää etteikö erakkorapuihin liittyvä tietämys voisi jonain päivänä osoittautua tarpeelliseksi? Mistä näistä tietää. Ehkä keitän uuden pannullisen teetä ja etsin koiran, jonka mahaa silittää. Täällä tuntuu tarjokkaita tassuttelevan kaksin kappalein.

I have a feeling I should have gone see Washed Out when they visited Helsinki a few days ago. Oh well. There’s always a next time.

Have been googling hermit crabs all day and spreading the love by sending hermit crab YouTube links to anyone bored enough to watch them. What a productive day. But might be time to fool people into thinking I have a social life by going offline for a few hours.

Stay out super late tonight

Voiko lokakuisen pimeän perjantai-illan viettää paremmin kuin heiluen hattu päässä akateemisissa pöytäjuhlissa? Mahdollisesti, mutta missään muualla ei lasia täytetä niin nopeasti kun se on kumottu tyhjäksi. Seuraavalla kerralla ehkä osaan jo laulaa muiden mukana säkeen tai kaksi toista kotimaista – tai kailotan vodkan voimalla sinnepäin, vaikkei ihan nappiin (tai nuotilleen) menisikään. Olenhan Ruotsissa syntynyt ruotsinkielen opettajan tytär, joka puhuu tasan neljä sanaa ruotsia: jag talar inte svenska. Mahtoi olla rakas ystäväni Hanna, joka kerran kirjoitti, että aina ei voi voittaa, mutta aina kannattaa elvistellä ja laittaa rima liian korkealle. Että ensi kertaa odotellessa.

2013-10-11-stellaharasek-hats-22013-10-11-stellaharasek-hats-12013-10-11-stellaharasek-hats-joniandstella-3

Last Friday evening was a winning combination of matching bowler hats, a little vodka and a lot of swedish drinking songs.

Unohda siivous, osta kukkia

Uusi filosofiani kodinhoidossa: unohda siivous, osta kukkia. Lempikukkieni pionien rinnalle on ilmestynyt tänä kesänä uusi suosikki, hortensiat. Niistä puuttuu pionien dekadentti särmä, mutta niissä on samaa pöyhkeyttä ja ränsistynyttä röyhistelyä. Yksi kukka riittää, eikä useamman ego Kapteeninkadun kapeaan keittiöön mahtuisikaan. Custom Woodin 1800-luvun kattolankuista tehty pöytä viihtyy onneksi kaikkien kukkien seurassa, pöyhkeyden asteesta riippumatta.

2013-10-stellaharasek-kitchen-012013-10-stellaharasek-kitchen-022013-10-stellaharasek-kitchen-032013-10-stellaharasek-kitchen-042013-10-stellaharasek-kitchen-052013-10-stellaharasek-kitchen-06

Table made from reclaimed 1800th century ceiling boards by Jani Pensola from Custom Wood, chairs & vintage anatomy board secondhand finds, blanket Pia Wallén, lamb hides on chairs from Peroba, vintage glass jar from Riihimäen lasi. Some are mine, some my roommate’s.

A few photos from our kitchen. My new philosophy for housekeeping: fuck cleaning, buy flowers. I’ve been carrying white hydrangeas home all summer, too bad this might be one of the last blooms of the fall. I love the way they look like big bobbleheaded balloons, all fluffy and frisky when we drag ourselves in the kitchen in the morning and try to keep our eyes open while preparing caffeine into a drinkable form. Those smug little bastards.