Heinäkuun viimeisen päivän kunniaksi kuluneiden viikkojen kuumat ajankohtaisasiat!
✖ Suomi-matkailu. Olemme tässä kuussa reissanneet pitkin kotimaatamme, käyneet niin Kouvolassa kuin Fiskarsissa ja Billnäsissä ja ajaneet Lempäälän ja Lapuan kautta Lappiin. On tullut entistäkin selvemmäksi, että Suomi on varsinkin kesällä niin pullollaan hienoja paikkoja, että eihän tässä mihinkään ulkomaille kerkeä. Tykkäsimme paljon myös Pietarsaaresta ja Vattajan hiekoista Lohtajalla, palaan niihin pian. Paluumatkallakin ajelemme rannikkoa pitkin ja aiomme pysähtyä ainakin Raahessa ja Kokkolassa, joihin aika ei menomatkalla riittänyt. Vielä uupuu yöpaikka jostain Pohjanmaalta tai Hämeestä – onko suosituksia?
✖ Takaisin terapiaan. Tänä vuonna on ollut niin monenlaista mielen päällä, että menin pitkästä aikaa takaisin terapiaan, jossa kävin aikoinaan säännöllisesti. Vaikka oman kumppanin ja ystävien kanssa voi puhua kaikesta, on silti eri asia jutella ammattilaisen kanssa, joka näkee asiat ulkopuolisin silmin ja osaa usein porautua suoraan niiden ytimeen. Jo muutaman visiitin jälkeen on ollut taas selkeämpi ja rauhallisempi olo. Käyn Suomen Terapiatalossa ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa. Se on toiminut loistavasti juuri näihin tilanteisiin, kun olen tarvinnut tukea, työkaluja ja uusia näkökulmia oman päänsisäisen horisonttini suoristamiseen ja itseni ymmärtämiseen. Olen tosi onnellinen, että Terapiatakuu-kansalaisaloite pääsee nyt eduskunnan käsittelyyn, sillä ihan kaikki apua tarvitsevat pitää ehdottomasti saada terapiapalveluiden piiriin. Ei voi olla niin, että vain he, joilla on varaa yksityisen sektorin palveluihin, saavat apua.
✖ Kirjat. Kerrankin olen ehtinyt lukea niin paljon kuin haluan! Miten aina unohdankin miten onnelliseksi ja vapaaksi lukeminen tekee. Pierre Bergén teoksen jälkeen luettua: Joan Didionin Play It as It Lays vuodelta 1970 oli kaikessa lakonisuudessaan mieleenpainuva lukukokemus, jota piti sulatella tovi. Olen myös penkonut äitini kirjoja, joiden joukosta luin keskinkertaisen trillerin (sen nimi ei ole muistamisen arvoinen) sekä Suomen taiteen kulta-aikaan sijoittuvan romaanin kirjailija Juhani Ahosta, hänen taiteilijavaimostaan Venny Soldanista ja vaimon pikkusisaresta Tillysta. Juhanilla oli lapsia heidän molempien kanssa ja koko joukko eli kolmiodraaman jännitteistä huolimatta yhtenä suurena perheenä. Tillyn näkökulmasta tapahtumia kuvaava kirja on fiktiivinen, mutta tarina on tosi. Ah, draamaa Tuusulanjärven rannalla. Tätä piti tietysti alkaa heti tutkia tarkemmin ja ilmeni, että YLE Areenasta löytyy tv-sarja nimeltä Venny. Sen katsonkin seuraavaksi.
✖ Helleaalto. Saavuimme Lappiin täynnä tarmoa ja remonttisuunnitelmia, mutta mikään ei ole edennyt, kun on ollut liian kuuma minkään järkevän tekemiseen. Olemme vain olleet ja lomailleet, juoneet litratolkulla sitruunavettä, käyneet laiskaa sotaa paarmojen kanssa ja uittaneet koiria Tornionjoessa ja Tengeliönjoessa. No, taisimme ollakin totaaliloman tarpeessa.
✖ Omat projektit. Kun on kerrankin loma, Jarno on myös äänittänyt musiikkijuttujaan ja minä kirjoittanut. Siitä tulee vielä onnellisemmaksi kuin lukemisesta ja hevosista yhteensä. Kunpa ehtisin ja jaksaisin kirjoittaa enemmän. Ja olisipa meillä taloudellinen mahdollisuus olla joskus pidempään täällä pohjoisessa työstämässä näitä omia projektejamme. Täällä on paljon helpompaa keskittyä kuin jatkuvan kohinan keskellä kaupungissa.
Miten teidän heinäkuuhun on kuulunut?
PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA
