Instagram-videoitani seuraavat tietävätkin, että kävin alkukesästä pistämässä nassun kesäkuntoon. Edessä oli useampi reissu ja kelasin, että mitä helpommalla tien päällä pääsen, sen parempi. Oli kyllä paras idea hetkeen! Luvassa siis asiaa ripsien kestotaivutuksesta ja kuumaakin kuumemmasta kulmatrendistä, microbladingista. Sain molemmat palvelut blogin kautta.

Valintani, Rebel Helsinki, oli itsestäänselvä: ystäväni Reija Lommi perusti sen muutama vuosi sitten ja suurin osa hoitolapalveluita käyttävistä tutuistani käyvät siellä, koska se “on vaan paras”. Ja erilainen: Reija halusi luoda toisenlaisen esteettisen hoitolan, jonka tehokkaat hoidot räätälöidään jokaiselle yksilöllisesti. Harva asiakas ehtii perehtyä uusimpiin hoitovaihtoehtoihin niin syvällisesti, että tietäisi etukäteen ihan tarkalleen mitä haluaa ja tarvitsee. Siksi Rebeliin voi tulla ilman sen valmiimpaa toimintasuunnitelmaa ja yhdessä ammattilaisen kanssa vertailla mitkä vaihtoehdot sopisivat parhaiten omiin toiveisiin ja tarpeisiin. Näin minäkin tein.

On toki helppo luottaa Reijaan kun olemme tuttuja vuosien takaa, mutta luottamusta lisää myös se, että Reija on aiemmalta koulutukseltaan sairaanhoitaja ja tietää tarkalleen mitä tekee. Sellaisella on totisesti merkitystä, kun puhutaan esimerkiksi microbladingista, jossa kasvojen herkkää ihoa käsitellään terällä ja on tärkeää millin murto-osan tarkkuudella tietää kuinka syvälle on tarpeen mennä, jotta lopputulos on halutunlainen.

Vähintään yhtä paljon arvostan sitä, että tuolla ihanalla naisella on tinkimätön tyylitaju ja hän ymmärtää aivan täysin etten halua näyttää laitetulta, vaan tykkään luonnollisesta lookista. Sellaisesta ranskalaisesta, jossa näytetään kuin sattumalta superhyvältä, ilman mitään näkyvää merkkiä vaivanäöstä tai peilin edessä vietetystä ajasta. Ah, tiedän, olen niin klisee! Tätähän lähes kaikki haluavat, mutta ei se väärin ole.

Kuten monet tietävät, olen laiska läträämään kosmetiikalla ja varsinkin kesäisin (ollaanpa rehellisiä – ympäri vuoden) tulee kuljettua useammin ilman meikkiä kuin meikattuna. Ei se ole pelkkää laiskuutta, tykkään kasvoistani enemmän paljaina, mutta eihän sille mitään mahda, että peilikuvasta tulee pienellä kohennuksella kummasti freesimpi. Tottakai sitä muutenkin haluaa näyttää hyvältä, mutta varsinkin niinä työpäivinä, kun en ole kameran takana vaan edessä, huomaa, että sitä kohennusta totisesti tarvitaan. Varsinkin matkoilla on tullut selväksi, että kolmenkymmenen asteen helteessä, riisutulla reissuvarustuksella ja mahdollisesti vielä koko päivän autossa istumisen jälkeen ei ole aina ihan helppoa loihtia reissussa rähjääntyneestä habituksesta kuvauskelpoista.

Siksipä istuin kahville Reijan kanssa ja mietimme yhdessä vaihtoehtoja. Päätimme pistää kulmat ja ripset kuntoon, sillä niillä on yllättävän iso vaikutus yleisilmeeseen – ja ajankäyttöön, kun niitä ei tarvitse erikseen meikata. Laiska kiittää (ja on pökertyä onneen)!

RIPSIEN KESTOTAIVUTUS

Silmäluomeni ovat luonnostaan raskaat (läheiseni käyttävät usein kauniimpaa sanaa,  raukeat) ja saavat minut näyttämään uniselta. Kokeilin vuosia sitten ripsipidennyksiä ja ne kyllä toivat katseeseen intensiivisyyttä, mutta en tykännyt yhtään siitä miltä ne näyttivät ja tuntuivat – liian keinotekoisilta, lisäkkeiltä. Pahinta oli, ettei silmistä voinut pyyhkiä suihkussa vettä! Aivan sietämätöntä!

Onneksi kauneusteollisuus on sittemmin tuottanut muitakin vaihtoehtoja. Reija ehdotti ripsien Yumi Lashes -kestotaivutusta, joka taikoo omista ripsistä pitkät ja kaarevat. Taivutuksen yhteydessä tehdään myös kestovärjäys, jolla katseeseen saa syvyyttä. Kestotaivutus kestää ripsen luonnollisen elinkaaren eli 8-10 viikkoa. MYYTY.

Hoito kesti ehkä tunnin, en muista, koska torkuin puoliunessa. Kun heräsin, peilistä katsoi aivan uusi nainen. Täysin keskinkertaiset ripseni näyttivät yhtäkkiä pitkiltä ja tuuheilta. Mikä hämmentävintä, katse avautui ihan uudella tavalla kun aiemmin eteenpäin sojottavat ripset oli taivutettu ylöspäin. Peilikuvani oli yhtäkkiä enemmän hereillä, enemmän läsnä, selvästi skarpimman näköinen.

Joku saattaa muistaa menneiltä vuosilta keksinnön nimeltä ripsipermanentin, mutta sitä ei pidä sekoittaa tähän. Kestotaivutukseen ei käytetä rullia, joka tekee luonnottoman kiharaa jälkeä, vaan silikonityynyjä, joilla saadaan ripsiin kaunis kaari.

MICROBLADING

Ette ole voineet välttyä kuulemasta microbladingista – siitä tuntuvat puhuvan tällä hetkellä kaikki. Aihe on tullut minullekin varsin tutuksi, sillä moni ystäväni on käynyt laittamassa kulmansa. Ajattelin alkuun, että menetelmä on tarkoitettu ihmisille, joiden omat kulmat ovat vaaleat tai hyvin harvat, mutta mielipide muuttui kun microbladingissa kävi monta ystävää, joilla oli minun laillani jo omasta takaa hyvät, tummat kulmat. Niistä tuli vaan vielä paljon, paljon paremmat ja – mikä parasta – niitä ei tarvinnut enää meikata! Ellei nyt johonkin iltameikkiin halua erityisen dramaattiset kulmat.

Olen tajunnut vasta viime vuosien aikana miten paljon kulmakarvat vaikuttavat ulkonäköön: hyvät kulmat ryhdistävät ja kehystävät kasvoja, antavat ilmeille voimaa, piirtävät kasvojen linjat paremmin esiin. Kun meikkaan, käytän usein vain kolmea tuotetta: laitan valovoidetta silmien alle, taputtelen kasvoille jotain kuultavaa voidetta – ja vahvistan kulmia. Jos on aikaa vain yhteen, valitsen kulmat.

Microblading on kestopigmentoinnin uusin menetelmä, joka näyttää superluonnolliselta: omien kulmakarvojen sekaan piirretään lisää karvoja, joita kukaan ei erota aidoista, kunhan se tehdään tarpeeksi hyvin. Microbladingilla voi vahvistaa ja muotoilla kulmia, täydentää harvempia kohtia ja taikoa kulmista symmetrisemmät. Tekniikka on periaatteessa yksinkertainen, värillä kastetulla terällä tehdään ihoon viilto karva kerrallaan. Muistuttaa tatuoimista, mutta neulan sijaan pigmentti viedään ihoon ohuenohuen terän avulla eikä se mene yhtä syvälle. Toisin kuin tatuointi, microblading ei ole ikuinen: jälki kestää ihotyypistä ja kulmien alkuhoidosta riippuen vuodesta kolmeen.

Homma hoitui sujuvasti Reijan kokeneissa käsissä. Ensin päätimme millaiset kulmista tehdään. Omat kulmani olivat melko tummat ja vahvat jo valmiiksi, mutta hiukan epäsymmetriset, lisäksi niissä oli harvoja kohtia joita meikkasin usein piiloon. Reijan kanssa olimme yhtä mieltä siitä, että säilytetään kulmien luonnollinen muoto, vahvistetaan vaan kulmien omia rajoja ja paikataan aukot. Hän piirsi esimerkin kynällä ja kun kulmat näyttivät molemmista hyvältä, alkoi varsinainen työ.

Monia kiinnostaa sattuuko microblading. Yleispätevää vastausta on mahdotonta antaa, koska ihmiset kokevat kivun yksilöllisesti – se mikä ei toiselle tunnu hyttysenpistoa enempää voi toiselle tuntua tosi ikävältä. Minusta se tuntui siltä, että ihoa raavittiin, mikä oli oikeastaan ihan tottakin. Ei se nyt mukavaa ollut, mutta ei siitä tullut sellaista oloa etteikö sitä kestäisi loppuun – tai että haluaisi pompata kesken kaiken ylös ja häipyä. Ensimmäinen kierros on se ikävämpi, koska se tehdään ilman puudutusta – onneksi se oli varsin nopeasti ohi. Toisella kierroksella puudutusgeeli piti huolen, etten tuntenut enää juuri mitään.

Vähän mietin etukäteen miltä kulmat näyttävät heti toimenpiteen jälkeen, koska olin lähdössä suoraan hoitolasta työtilaisuuteen. Tässä kuvassa näette miltä lopputulos näytti heti kun pomppasin ylös hoitopöydältä: ei paha! Itseasiassa ihan pirun hyvä.

Otin alkukesästä kulmista ja ripsistä ennen/jälkeen -kuvat, jotka katosivat varkaan viemien kovalevyjen mukana. Ainoa joka jäi jäljelle on tämä puhelimella napattu otos heti kulmien käsittelyn jälkeen. Pahoittelen kuvalaatua, mutta toisaalta, puhelinkuvat ovat omalla tavallaan lahjomattomat!

Kulmista lähtee ensimmäisen käsittelykerran jälkeen 30-80% väristä. Siksi kulmat vahvistetaan muutaman viikon tai kuukauden päästä toisella käsittelykierroksella, jonka jäljiltä väri pysyykin kulmissa sen pari vuotta. Oma vahvistukseni tehtiin kolme viikkoa myöhemmin ja väri oli itsesiassa pysynyt tosi hyvänä, joten vahvistus oli tehty alle puolessa tunnissa.

No olenko tykännyt? OLEN! Pelkäsin aivan turhaan, että ilmeestä tulisi liian laitettu. Ei se ole yhtään sen laitetumman näköinen kuin ennenkään, se on vain parempi, selkeämpi. Kasvoihin tuli selvästi nostetta. Moni tuttu kommentoi, että näytän jotenkin freesimmältä, osaamatta ihan tarkalleen sanoa miksi ennen kuin kerroin itse kulmistani. Toki ripsilläkin on osuutta asiaan, kun en näytä enää yhtä uniselta kuin ennen, vaan katse on ihan eri tavalla auki.

Jos jonkun vinkin voisin antaa, sanon että valitkaa tarkoin kenelle menette. Kyse on kuitenkin vuosia kestävästä pigmentoinnista, joka tehdään kasvoihin – jos se menee pieleen, sen kanssa joutuu elämään piinallisen pitkään. Osa menetelmää tarjoavista on saanut oppinsa viikonloppukurssilla ja googlaamalla löytyy kuvia siitä millaista jälkeä voi kokemattoman tekijän käsissä syntyä. Myös makuja ja kädenjälkiä on monia. Kannattaa siis ehdottomasti valita tekijä, jonka osaamiseen, tyylitajuun ja työnjälkeen luotatte.

Loppukaneetiksi kerrottakoon, etten ole kertaakaan tänä kesänä käyttänyt ripsiväriä tai kulmakynää – en edes kuvauksissa. Ei ole tarvinnut! Kulmia ei tarvitse ajatella nyt pariin vuoteen, ripset ajattelin taivuttaa uudestaan pian kun 10 viikkoa on kulunut. On tämä vaan niin paljon helpompaa ja nopeampaa kuin jatkuva meikkaaminen. Ja se peilikuva! Niin paljon freesimpi.

PHOTOS BY JARNO JUSSILA