Lumisee

Lumisateessa on niin monta asiaa, josta tykkään! Kuten se, kun sitä tulee tarpeeksi, maailma menettää terävät ääriviivansa ja kaikesta tulee pehmeää, vähän kuin epätarkasta valokuvasta tai päiväunesta.

2016-01-10-stellaharasek-ullanlinna-12016-01-10-stellaharasek-ullanlinna-2

Pitkät koirat tykkäävät kymmenen asteen pikkupakkasesta ja lumisateesta huomattavasti enemmän kuin siitä -28 asteen kyisestä kylmyydestä, joka niitä viime viikolla odotti ulko-oven takana. Omistajat ovat samaa mieltä ja harkitsevat pulkan hankkimista, jos lämpötilat taas tipahtavat. Koirien kääriminen lampaantaljan sisään ja kuljettaminen pulkalla toimistolle on taatusti helpompaa kuin kahden vastustelevan mäyräkoiran pukeminen pakkastamineisiin (kuten kauhistuttaviin töppösiin) ja eteneminen hermoja raastavissa puolen metrin pätkissä.

2016-01-10-stellaharasek-ullanlinna-32016-01-10-stellaharasek-ullanlinna-4

Ystäväni lanseerasi aikoinaan verbin lumisee. Se tarkoittaa sitä, kun taivaalta tulee lunta aivan solkenaan. No nyt lumisee!

Loppiainen

Vuodenvaihteen pyhät ovat virallisesti ohi, kun vieraspeti on korjattu pois, kinkun viimeiset rippeet pilkottu mäykkypataan ja yllätyskuusen yllätyskaljuuntunut ranka kannettu ulos kodista. Meillä oli loistotekniikka sen saattelemiseen sisäpihan roskikseen varistamatta rappukäytävää täyteen neulasia: ravistimme jokaikisen neulasen lattialle ennen siirto-operaatiota, kaavimme ne kasseihin ja kuljetimme ne ulos erikseen. Jos olette ikinä miettineet mikä on kaksimetrisen kuusen neulasten tilavuus, voin nyt kertoa, että niitä on noin puolitoista Alepa-kassillista.

2016-01-06-stellaharasek-loppiainen-12016-01-06-stellaharasek-loppiainen-22016-01-06-stellaharasek-loppiainen-3

Mutta se oli onneksi eilen. Tänään olen tehnyt juuri sen mitä suunnittelinkin eli en yhtään mitään. En varsinkaan pukeutunut. Vietin sen sijaan yli puolet vuorokaudesta sängyssä. Keittelin kahvia ja unohdin juoda sen. Hetken harkitsin käveleväni rantaan katselemaan jäätyvän meren höyryämistä, mutta onneksi muistin kahdenkymmenen asteen pakkasen, luovuin hullusta ideasta ja katsoinkin kolmannen kerran Whiplashin. Ulkona kylmenee, pysykää lämpiminä!

Pussilakanatragedia

Anteeksi, mutta onko teillä muilla koiranomistajilla tälläisiä ongelmia? Meillä tunnetaan ilmiö nimeltä pussilakanatragedia, joka syntyy, kun mäyräkoira mönkii erehdyksessä peiton sisään eikä peiton alle, pääsemättä sieltä omin avuin pois. Joko se jää päästään jumiin pussilakanan napitettuun helmaan tai peiton pujottamiseen tarkoitettuun aukkoon – tai ei yksinkertaisesti löydä tietään ulos ja muksahtaa lopulta peittoineen kaikkineen lattialle. En muista montako kertaa olen kotiin tullessa löytänyt yhden koiran, eteisestä, ja yhden pahantuulisen pussilakanakummituksen, puolivälissä matkalla makuuhuoneesta.

2016-01-05-stellaharasek-dachshund-in-distress-12016-01-05-stellaharasek-dachshund-in-distress-2

Viimeksi jumiin jäi eräskin Luna-koira, joka kotiintullessani odotti surkeana sängyssä, että joku tulisi taas evakuoimaan. Sisko päivysti vieressä ja haukotteli sillä välin kun otin muutaman valokuvan. Luna langetteli ylleni sen luokan kirouksia, että taitaa olla parasta mennä kylpemään pyhään veteen.

2016-01-05-stellaharasek-dachshund-in-distress-32016-01-05-stellaharasek-dachshund-in-distress-42016-01-05-stellaharasek-dachshund-in-distress-52016-01-05-stellaharasek-dachshund-in-distress-62016-01-05-stellaharasek-dachshund-in-distress-7

Tapahtuuko tälläistä muissakin talouksissa vai ovatko meidän koiramme jotenkin vähän vajaita?