Asiat, jotka minun piti tehdä tänään: kolme tarjousta ja yksi raportti, joulukuun kirjanpito, vanhan tietokoneen tyhjennys ja kolmen kuvasetin läpikäynti ja käsittely. Piti myös maksaa laskut, pestä pyykkiä tulevaa matkaa varten ja tarkistaa olenko esimerkiksi muistanut tyhjentää laukun edellisen reissun jäljiltä. Luultavasti en.
Asiat, jotka olen sen sijaan tehnyt tänään: silitellyt Filippa K:lta saadun musteensinisen samettimekon pehmeää pintaa (ja mahdollisesti myös liihottanut samettipäissäni ympäri asuntoa), selaillut kirjoja, testaillut hiustuotteita ja puolilaiskasti pohtinut suuria sisustuskysymyksiä, kuten esimerkiksi sitä pitäisikö vierashuoneen sängyn olla sittenkin ikkunan alla. Vierashuoneemmehan on oikeasti varasto, jossa säilytämme sekalaista kokoelmaa kuvausrekvisiittaa, rikkinäisiä imureita ja fillareita, mutta vierashuone on minusta jotenkin kivempi ilmaisu.
Sain sentään jotain nimellisesti järkevääkin aikaan tänään, tein nimittäin vierashuoneessa majailevasta vanhasta kirjoituspöydästä itselleni kampauspöydän. Sijainti ikkunan äärellä takaa luonnonvalon – tai ehkä tähän aikaan vuodesta on turvallisempaa sanoa, että on olemassa teoreettinen mahdollisuus, että pöytään saattaa osua aavistus luonnonvaloa. Voisi myös sanoa, että nyt on kampauspöydän myötä olemassa teoreettinen mahdollisuus, että ripsiväri osuu jatkossa aamuhämärässäkin ripsiin eikä poskiin, luomiin, otsaan ja siihen valkoiseen pellavapaitaan, jonka juuri poimin kuivausnarulta. Onpa hyvä, että tuli näinkin tärkeä asia nyt hoidettua sen kirjanpidon sijaan. No mutta, vielä huomenna ehtii toimittaa kaikenlaista ennen kuin lentokoneen nokka kääntyy maanantaiaamuna kohti Afrikkaa.
Otin uuden vuoden vastaan samppanjan sävyissä kimaltavin kynsin. Tiedän, että ruudun toisella puolen on parikin kaltaistani glitterharakkaa, joten teille tiedoksi, että kynsivelhoni Jenni lupasi kivet, kimallukset ja muut koristeet kaupan päälle tammikuun loppuun asti, kun kestolakkausta varatessa (puhelimitse tai verkkoajanvarauksesta Peilin sivuilta) mainitsee meikäläisen. Vaihtoehtoja piisaa, kannattaa mennä katsomaan – ja varautua siihen, että niiden väliltä on mahdotonta tehdä valintaa. Viime kerralla Jenni päätti puolestani, onneksi hänellä on hyvä maku.
Nyt tietokone kiinni, olemme menossa ystävän syntymäpäiville ja vielä pitää päättää mitä puen. Onkohan peitto validi vaihtoehto? Jos pukee sen alle paljetteja ja sutii silmiin säihkettä? Juno-koira jää nukkumaan kylään tulleen siskonsa kanssa, se on aivan uupunut kaikesta talviretkeilystä. Lue: viiden korttelin matkasta Tehtaankadun päähän. Takaisin hänet kannettiin, koska nakkiprinsessamme kuninkaalliset tassut jäätyivät. Lokoisaa lauantaita, pysytään lämpiminä!
PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA
