Uskokaa tai älkää, on olemassa kesään kuuluvia asioita, joihin ei aurinkoa kaivata. Roseviinin juominen rantakallioilla vaatii suopean sään, mutta lempibaareissa luuhaaminen onnistuu kelillä kuin kelillä. Yksi (ei enää niin) salaisista suosikeistani on Kalevankadun ja Albertinkadun kulmassa sijaitseva italialainen Milli Miglia. Se on parhaimmillaan nimenomaan kesäisin, kun ovet on avattu ammolleen, terassipöydät on kannettu kadulle ja Aperol spritz tarpeen mukaan viilentää tai lämmittää.
Italialaisesta kilpa-ajosta Mille Migliasta nimensä nyysinyt rento korttelibaari on oiva monellakin tapaa. Paikka on pieni, vilkkaimpina aikoina jopa ahdas, mutta pöydän saa lähes aina – ainakin pöydänkulman ja sehän riittää. Milli Miglia on myös siitä Helsingissä harvinainen paikka, että siellä tuntuu ihan luontevalta notkua tiskillä, lukea lehteä, jutella vieruskaverille tai baarimikolle, tai ihan vaan katsella ikkunasta kadulle. Olla yksin tuntematta tarvetta teeskennellä, että odottaa kaveria joka saapuu ihan minä tahansa hetkenä.
Koirat ovat paikkaan tervetulleita, niitä näkeekin siellä usein. Ystäviemme Nella-koira on kantis, joka kerää kehuja ja rapsutuksia niin henkilökunnalta kuin asiakkailta.
Tykkään tummanpuhuvista kalusteista, valuneista kynttilöistä, keijuvaloista ja sopivasti kitchista sisustuksesta, joka on varsinkin illan hämärtyessä tunnelmallinen. Pisteitä Hendrick’s-pulloista, se on suosikkiginini ja käytän tyhjentyneitä pulloja itsekin niin maljakkoina kuin kynttilänjalkoina.
Listalta löytyy italialaisia klassikoita Peronista limoncelloon. Useimmiten tilaan Aperol spritzin. Johtuukohan tunnelmasta, että se tuntuu maistuvan täällä erityisen hyvältä. Olen kuullut muuten villin hullun, että vitriinissä pyöriviä öljyisiä pizzasiivuja saa juomien mukana, jos vaan hoksaa kysyä. Ensi kerralla kokeilen.
Milli Miglia
Kalevankatu 36
Kamppi, Helsinki
