Yhteistyössä Joutsen
Sain muutama kuukausi sitten mahdollisuuden vierailla yhteistyön tiimoilta Joutsenen tehtaalla. Tartuin tilaisuuteen sen enempää miettimättä, sillä Riihimäellä sijaitsevassa tehtaassa tiivistyy moni mielenkiintoinen asia. 30-luvulla perustetun perheyrityksen pitkät perinteet ja päivä päivältä harvinaisemmaksi käyvä kotimainen tuotanto, esimerkiksi. Ennen muuta tiedonjanoista tyttöä kiinnosti nähdä kosketusetäisyydeltä miten tehtaan tuotteet syntyvät – millaiset tuotantolinjat ovat, mitkä työvaiheet tehdään käsityönä ja missä tehtaan työntekijät juovat tauoilla kahvinsa.
Sitäpaitsi: Joutsenen tehtaan seinien sisällä valmistetaan untuvasta peittoja ja tyynyjä. Paikan, jossa valmistetaan niin pehmeitä ja lämpimiä asioita, täytyy yksinkertaisesti olla ihana.
Olihan se. Korkeassa tehdastilassa risteili kilometritolkulla putkia ja niiden keskellä puisia säiliöitä. Yhdessä höyhenet, toisessa pienet höyhenet, kolmannessa kaikista pehmein, pienin ja lähes painoton untuva. Ne leijailivat laareissaan kuin lämpimät lumihiutaleet. Kuvaa en saanut napattua, se näytti kuvassa samalta kuin television lumisade kahdelta aamuyöllä.
Untuvan lyhyt oppimäärä: untuvan kevyt ja kestävä rakenne tekee siitä maailman parhaan eristeen. Se varastoi lämmön, mutta hengittää. Joutsen hankkii hanhen- ja ankanuntuvansa eurooppalaisilta tuottajilta, joiden untuva syntyy elintarviketuotannon sivutuotteena. Joutsen pitää kiinni eettisistä periaatteista eikä käytä höyheniä ja untuvaa, joka nypitään elävistä linnuista (ei se kuulemma kovin kannattavaa ja kustannustehokasta olisi muutenkaan).
Yllätyin siitä miten pieni tehdas lopulta oli. Ensimmäinen tuotantolinjasto seisoi vierailupäivänä paikoillaan, sillä linjaston molemmat työntekijät olivat sattuneet sairastumaan. Tehtaan kalustoon kuuluu koneita, joita on käytetty kymmeniä vuosia. Puu- ja teräspinnoista erotti patinan, käytössä kulunut metalli tuntui melkein pehmeältä.
Tehtaassa tuoksui tutulta – puhdas pyykki ja untuva. Kuin kotona suursiivouksen jälkeen, kun peitot ja tyynyt on tuotu tuulettumasta ja sänkyyn on pedattu puhtaat lakanat.
Joutsen valmistaa joka kodin untuvapeitteiden lisäksi astetta arvokkaampia peittoja ja tyynyjä harvinaisesta haahkanuntuvasta, joka kerätään Suomen ulkosaariston luodoista hylätyistä pesistä. Kun haahkanuntuvaa kosketti silmät suljettuina, sen kosketuksen tunsi vain kämmeniin leviävästä lämmöstä.
Olin kuvitellut, että on olemassa kahdenlaisia tyynyjä: isoja ja isompia. Kuinka väärässä voi ihminen olla? Tyynyn pehmeys ja muhkeus riippuu tietysti siitä millä täytteillä ja kuinka tappiin se täytetään – 200 gramman ja 600 gramman tyynyillä on iso ero. Kuulun ilmeisesti häviävään vähemmistöön, joka nukahtaa ennen kuin pää edes osuu tyynyyn eikä ole koskaan miettinyt millaisen tyynyn kanssa viettää yönsä. Tehtaan työntekijät valistivat minua siitä kuinka tarkka ja tärkeä asia oikeanlaisen tyynyn valinta voi olla.
Kun tyynyt on täytetty, niihin ommellaan logolaput ja Suomi-liput käsin. Ompelijan tarkkuutta ja nopeutta voi vaan ihailla, kun sattuu olemaan suomalaisen koulujärjestelmän kenties ainut henkilö, joka sai melkein potkut yläasteen käsityötunneilta.
Viimeinen vaihe ennen kuin tyyny sujahtaa muovitaskuun ja myyntiin: pöyhiminen. Huikean härvelin tehtävä on häätää puuvillapäälliseen takertuneet untuvat ja pöyhiä tyynyn parhaat puolet esiin. Se ei ole vaikeaa, jos on valkoinen, puhdas ja pehmeä kuin päiväuni.
Pysy langoilla, jos alkoi kiinnostella – luvassa arvonta.
☊ GOLDFRAPP – DREAMING
