Levoton laivamatka Pietariin

✖ ST. PETERSBURG, RUSSIA

Hei hohtavan valon kaupungista! Laivamatka Pietariin oli keskimääräistä mielenkiintoisempi. En ole ehkä maininnut, että minuun iskee silloin tällöin selittämättömiä päähänpistoja, siis äkillinen tarve tietää jostain satunnaisesta aiheesta kaikki mahdollinen. Pakkomielteiden vakavuus vaihtelee lievästä vaikeaan. Yhden yön vietin selvittäen miten suomalainen postijärjestelmä toimii. Kerran käytin viikonlopun tutustuen Naisten linjan päivystäjien sielunelämään ja siihen millaista on työskennellä pahoinpideltyjen naisten kanssa. Pysyvänsorttinen pakkomielle minulla on Helsingin maanalaisesta tunneliverkostosta. Olen harkinnut liittymistä puolustusvoimiin päästäkseni tutustumaan siihen paremmin, mutta lähipiirin mielestä motiivini liittyä maanpuolustuksen riveihin ovat kyseenalaiset.

2013-10-stellaharasek-stpetersburg-12013-10-stellaharasek-stpetersburg-2

Mutta asiaan. Uusin päähänpisto liittyy vuosia sitten uponneeseen Estoniaan ja kaikkiin sen ympärillä velloviin salaliittoteorioihin, joista olen tähän saakka ollut autuaan tietämätön. Olen toisinsanoen miettinyt koko alkuviikon olennaisia asioita kuten mitä oikeastaan tapahtui ruorimies Vahtrasille, selannut läpi Onnettomuustutkintakeskuksen 1500-sivuista onnettomuusraporttia ja tajunnut vasta torstai-iltana Jätkäsaaren satamassa, ettei välttämättä ollut paras mahdollinen ajoitus hankkia itselleen keskivaikea pakkomielle yhdestä lähihistorian tuhoisimmasta laivaonnettomuudesta.

Olen siis matkakumppanini Stellageen iloksi puhunut taukomatta Estoniasta, rakennellut erilaisia onnettomuusskenaarioita ja ollut joka kolahduksen kohdalla varma, että nyt on KGB pommittanut keulaportin palasiksi. Samaan aikaan lähtöpäivänä tatuoidun selkäni rasvaustehtävästä innostunut matkakumppani on siteerannut taukoamatta elokuvaklassikko Uhrilampaita ja hihitellen hokenut it puts the lotion on its skin or else it gets the hose again. En ole varma onko Venäjällä tarpeeksi vodkaa tätä kaikkea varten. Mutta pidän saavutuksena, että sain pidettyä suuni kiinni siinä vaiheessa kun pääsimme tutustumaan M/S Princess Marian komentosiltaan kapteenin kanssa.

2013-10-stellaharasek-stpetersburg-32013-10-stellaharasek-stpetersburg-4

Matkaraportti jatkuu myöhemmin, kuullaan kaunokaiset.

PHOTOS BY STELLA HARASEK

Sometimes I feel I’ve got to get away

Älkää antako seesteisen ilmeen hämätä, selkäni takana – tai kirjaimellisesti selkänahassani – tapahtuu Legacysta otetussa kuvassa kaikenlaista. Tähtikarttani viivottimensuoria viivoja vihaavan Antonin teki varmasti yhtä kovasti mieli tintata minua kuin minun häntä siinä vaiheessa kun niitä hakattiin alaselän arkaan ihoon kolmatta tuntia, mutta kyllä kannatti. Kuvia lopputuloksesta luvassa, kun selkä paranee.

2013-10-stellaharasek-tattoo-legacy

Tainted love, baby! Blood, sweat and black ink. And just a few swear words.

Aamuisia asioita

Mitä näitä aamuisia välttämättömyyksiä nyt on, auringonvalo, kahvi, untuvapeitto. Niin, toisten meistä täytyy nousta aamuisin ja toisten ei. Onneksi ensinmainittujen lohduksi on valkoiset villapaidat ja värikoodatut kahvimukit, joista kinata aamuisin kämppiksen kanssa. Yleensä molemmat haluavat harmaan mukin, paitsi niinä aamuina, kun molemmat haluavat oranssin tai punaisen. Poikaystävän kahvin kaadan tietysti aina vaaleanpunaiseen, se on hattaran väri.

2013-10-stellaharasek-morningglory-12013-10-stellaharasek-morningglory-22013-10-stellaharasek-morningglory-32013-10-stellaharasek-morningglory-4

“Anything to keep me warm” would be the slogan of my everyday morning essentials. Coffee, knitted sweaters and little dogs snuggled up in a blanket with no intention whatsoever of getting up anytime soon. Lucky bastards.

PHOTOS BY DORIT SALUTSKIJ

Vinkkejä Pietariin?

En ole ehtinyt vieläkään purkaa laukkua Berliinin matkan jäljiltä, eikä enää ehkä kannatakaan. Taidan vaan heittää edellisten reissukamojen sekaan villasukat, pipon ja vaatekaappini paksuimman villapaidan, sillä lähden ylihuomenna yleissivistävälle matkalle Pietariin. Haa! Se onkin meitsille aivan uusi aluevalloitus. Kukaan ei kuulemma puhu sanaakaan englantia enkä minä ainakaan puhu sanaakaan venäjää. Ei se mitään, opettelen siis sanakirjasta kuinka tilataan kalja ja pelmenit. Näillä mennään. Harmi kyllä Berliinistä napatun kuvan kaunis herrasmies ei ennätä kartanlukijaksi tälle reissulle, mutta saan matkaseuraksi erään toisen turkulaisen, ei hullumpaa.

Palaan kyllä aiheeseen, mutta sitä ennen: kertokaapa te idässä minua enemmän matkustelleet kaunokaiset mitä Pietarissa kannattaa tehdä ja nähdä ja ennen muuta syödä?

2013-10-stellaharasek-joni-in-berlin

First we took over Berlin, next stop St Petersburg. Leaving on Thursday, any recommendations for places to see and things to do?

Soft and only, lost and lonely

Kauden kaunein takki on pehmeä, niukka ja nahkainen. Kesällä hankittu Iron rotsi antaa kaikelle rentoa ja rokinkatkuista eleganssia. Kyllä ne ranskalaiset osaavat. Harva takki on samaan aikaan särmä ja salonkikelpoinen, tämä onnistuu molemmissa sarjoissa.

Pysyn yhä kannassani, että kaikissa takeissa pitäisi olla epoletit. Hajamielisenä humanistina tarvitsen vähän ryhtiä elämääni ja olen tässä miettinyt, että voisin aloittaa epoleteista.

2013-09-stellaharasek-leatherforever-12013-09-stellaharasek-leatherforever-22013-09-stellaharasek-leatherforever-3

Whoever said money can’t buy happiness didn’t know about leather jackets from Iro.

PHOTOS BY DORIT SALUTSKIJ
THE CURE – JUST LIKE HEAVEN

You said it would be alright

Joka vuosi sama juttu. Kahdessatoista kuukaudessa ehtii unohtaa yllättävän monta tosiasiaa maailmasta, kuten sen kuinka pimeää elokuisin on. Sen jälkeen tulee shokkina, että syyskuun yöt ovat vielä sysimustempia. Arvasitte oikein, kolmas törmäyskurssi todellisuuden kanssa osuu näihin lokakuuta läheneviin hetkiin kun maahan on laskeutunut sen sortin musta, ettei Kaivopuistosta löydä kotiin kolmen korttelin päässä sijaitsevalle Kapteeninkadulle ilman taskulamppua.

Olen aivan varma, että jos kaiken tämän pimeyden saisi tiivistettyä purkkiin, sinne syntyisi musta aukko jota pitkin voisi singota itsensä avaruuden äärettömyyteen. En aio yrittää. Sen sijaan aion hankkia talvitakin, jossa on niin suuri huppu ettei nenääni näy. Maailmalta maastoutuminen on päivän sana. Käytännöllinen poikaystävä pyörittää tässä kohtaa silmiään ja toteaa kuivaan tapaansa, että oikea ilmaisu on “säänmukainen varustus”.

Mutta ensin soitan vielä kerran tämän Oliver Tankin kappaleen. Miehen musiikki on täsmälääke näihin öihin siitäkin huolimatta että hän on kotoisin Australiasta eikä toivottavasti tunne muunlaista pimeää kuin lämmintä ja lempeää.

A perfect song for black nights. Enjoy in the comforting company of a glass of red wine. It’s all gonna be alright.

Lepakkotuolien uusi look

Poutapilvenpehmeät lampaantaljat – ne, jotka vilahtivat kuvissa pari päivää sitten – päätyivät lämmittämään olohuoneen nahkaisia lepakkotuoleja. Ne toimittavat meillä sohvan tehtävää, kun emme ole törmänneet sohvaan, joka täyttäisi sekä käytettävissä olevan tilan (pieni) ja budjetin (pienempi) asettamat rajoitukset että vaativat esteettiset kriteerimme (loputtomat). Ei huonompi ratkaisu, ainakaan tytöstä, joka 19-vuotiaana kirjallisuudenopiskelijana säästi vähistä pennosistaan tuon toisen tuolin eikä ole kyllästynyt siihen vieläkään.

2013-09-stellaharasek-granit-home-012013-09-stellaharasek-granit-home-022013-09-stellaharasek-granit-home-052013-09-stellaharasek-granit-home-062013-09-stellaharasek-granit-home-072013-09-stellaharasek-granit-home-08

Muut kalusteet ja esineet ovat sekalainen kokoelma minun ja rakkaan kämppäkaverini tavaroita, sieltä sun täältä haalittuja vanhoja aarteita ja romuja.

Looks like our tiny living room is ready and set for winter.

It’s Berlin, baby

Yhteistyössä Lufthansan kanssa toteutettu viimeviikonloppuinen matka Berliiniin oli niin tehokas irtiotto arjesta, että on kestänyt koko viikko palata takaisin siihen. Matkasta on vielä luvassa montaa juttua ja kuvaa, mutta sitä odotellessa viime tingan vinkki: Gallery Helsinki-Berlinissa on tarjolla vielä muutama lentolippu taiteen ystävälle, joka haluaa edestakaisen lentolipun hinnalla hakea kotiin taideteoksen, jolla on tarina. Nopeat syövät hitaat.

2013-09-stellaharasek-galleriahelsinkiberlin-lufthansa-12013-09-stellaharasek-galleriahelsinkiberlin-lufthansa-2

Just a pic or two from Gallery Helsinki-Berlin. A few tickets are still available for those in need of a quick getaway – and maybe a piece of artwork to bring home. This post is part of a campaign in co-operation with Lufthansa.

One sleepy Sunday

Lähipiirissämme elää teoria, että Luna tuntee kaikki universumin salaisuudet ja tietää vastauksen jokaiseen maailman kysymykseen. Teoria tulee kyseenalaistettua niinä hetkinä kun nääppä kävelee muina neroina puistossa päin lyhtypylvästä tai syö kotona sängyn alta metsästämiään pölypalloja kuin ei olisi nähnyt oikeaa ruokaa kuukauteen. Mutta niinä päivinä siihen on helppo uskoa, kun neito viettää koko sunnuntain peiton alla, havahtuu unistaan vain hetkeksi ja katselee suoraan silmiin levollisena kuin pieni lempeä sfinksi.

2013-09-stellaharasek-lunathedog-sleepysunday

You know what they say, learn from the best. So kids, this is how you spend a lazy Sunday. Stay in bed. Don’t get up no matter what. If something exciting happens, someone will surely wake you up to let you know. 

All the best girls have a loaded gun

✖ BERLIN, GERMANY

Tai ainakin mustasankaiset silmälasit ja pieni musta muistikirja Tärkeitä Havaintoja varten. Kuvat ovat Berliinistä, lisää luvassa (siis muustakin kuin meikänörtistä).

2013-09-stellaharasek-nerdgirl-12013-09-stellaharasek-nerdgirl-22013-09-stellaharasek-nerdgirl-3

… or at least nerd glasses and a small black notebook for Important Things To Remember. Pics from Berlin, more coming up.

Lämpöä minun ja maailman väliin

Siis mitä. Mihin syksy katosi? Ulkona on niin hyistä, että odotan ensimmäisen lumihiutaleen leijailevan otsaani minä hetkenä hyvänsä. En ole yhtään varma onko maailmassa tarpeeksi vällyjä, vilttejä ja villasukkia torjumaan näin äkillistä talventuloa, mutta yrityksen puutteesta meikäläistä ei ainakaan voi syyttää. Kapteeninkadulla on nimittäin meneillään projekti nimeltä “kodin vuoraaminen kaikella pehmeällä”. Kuvista ehkä käy ilmi, että erityisesti lampaantaljat ovat päivän sana. En juuri nyt keksi mitään parempaa tapaa varustaa koti talveen.

2013-09-stellaharasek-granit-bedroom-12013-09-stellaharasek-granit-bedroom-22013-09-stellaharasek-granit-bedroom-42013-09-stellaharasek-granit-bedroom-62013-09-stellaharasek-granit-bedroom-9

Bring it on, winter, I’m ready.

Matkaltapaluumusaa

Huh. Lentomme laskeutui Helsinki-Vantaan sateenpiiskaamalle kiitoradalle jo maanantaiyönä, mutta paluu maailmankartalle on kestänyt vähän kauemmin. Tiedättekö tunteen, kun matkan jälkeen makaa makkarana pää peiton alla ja yrittää sijoittaa itsensä aikaan ja paikkaan, mutta sielu on tulossa perässä vasta seuraavalla lennolla, sydän jäi pyörimään matkatavarahihnalle ja ajatukset ovat unohtuneet hortoilemaan vieraiden kaupunkien kaduille?

Mutta mihinpä tässä valmiissa maailmassa on kiire. Tänään puran matkalaukun, pesen pyykit, siivoan ja katson löytyykö sinnetänne levittäytyneen sekasorron alta elämä, jonka tunnistan omakseni. Pää on painoton ilman ajatuksia, se tekee hyvää henkilölle jonka moottori käy normaalisti ylikierroksilla rauhallisenakin päivänä. Ehkä tästä voi päätellä, että kannattaa lomailla useammin.

Got back from a getaway to Berlin a few days ago and still trying to remember who I am and what to do next. I’m guessing that’s a sign of a holiday well spent.