Gimme, gimme shelter

Pakkaspäivät ovat kuluneet pitkälti farkuissa, puolisääreen kiskotuissa villasukissa ja päällekkäin pinotuissa villapaidoissa – käytännöllisissä kamoissa, joissa tarkenee tarpoa kinoksissa. Niinä päivinä, kun kalenterissa on työtapaamisia, joita varten olisi kiva näyttää joltain muulta kuin erämökiltään karanneelta halonhakkaajalta, turvaudun villamekkoon.

2016-01-25-stellaharasek-villamekko-12016-01-25-stellaharasek-villamekko-2

Napakka ja tiivis villa pitää hyvin kylmää, vaikka mekko onkin melko ohut. Taskuista iso plussa, sillä mekoissa on aina farkkuihin verrattuna se kiusallinen käsiongelma – mihin minä nämä laitan?! Mekon alle olen pakkasasteista riippuen pukenut kaksi tai kolme kerrosta villasukkiksia. Seksikkyyspisteitä ei irtoa, mutta kintut pysyvät lämpiminä ja näissä viime viikkojen pakkaslukemissa se on ollut oikeastaan ainoa asia joka kiinnostaa.

2016-01-25-stellaharasek-villamekko-32016-01-25-stellaharasek-villamekko-4

Täysin tuuleton talvipäivä ja jäätyvä meri Eiranrannan edustalla. Olen asunut näillä kulmilla monta vuotta ja silti yllätyn joka kerta siitä, että tälläinen näky aukeaa vain muutaman korttelin päästä sekä kotoa että toimistolta.

2016-01-25-stellaharasek-villamekko-5

Noista nahkasaappaista on kyselty. Valitettavasti en osaa vinkata ostopaikoista, Kanerva nimittäin pelasti ne minulle ystävänsä kirppiskasasta kun olin jossain reissussa ja toimitti eteiseeni odottamaan talvikelejä. Kyllä, paras vaimo, jonka nainen voi saada! Olen vedellyt niillä käytännössä koko kuluneen kuukauden, lampaankarvavuori pitää varpaat niin lämpiminä etten pienemmillä pakkasilla pue saappaisiin sukkia lainkaan.

2016-01-25-stellaharasek-villamekko-6

VILLAMEKKO* BOOMERANG
VILLAPIPO FWSS / BEAM STORE
MERINOVILLAISET SUKKAHOUSUT WOLFORD
NAHKASAAPPAAT SECONDHAND
*SAATU

Kuvat Jarno Jussila

THE ROLLING STONES – GIMME SHELTER

Talven taltuttajat

Yhteistyössä Naturelle.fi, sisältää arvonnan

Joku teistä saattaa muistaa, kun sain viime syksynä kämppäkaveriltani syntymäpäivälahjaksi pienen mustan putelin, joka lupasi pyyhkiä kasvoilta mittariin kertyneitä kilometrejä. Mikko rakastaa May Lindstromin tuotteita yli kaiken enkä kerran kokeiltuani enää miettinyt miksi: lahjapaketista paljastunut superseerumi vakuutti kertalaakista ja rakastuin minäkin. Losilaisessa artesaanisarjassa on jotain täysin omalaatuista ja jäljittelemätöntä. Mistähän edes aloittaisi? May suunnittelee jokaisen tuotteensa raaka-aineet ja koostumuksen itse, tekee ne käsin ja pullottaa pienessä Los Angelesissa sijaitsevassa studiossaan – ulkopuolista laboratoriota tai tehdasta ei ole. Raaka-aineet ovat luomua, biodynaamisesti viljeltyjä ja villinä kerättyjä. Kiiltävän mustiin purnukkoihin on rakkaudella ja raa´alla ammattitaidolla tiivistetty parhaat asiat, joita luonnosta löytyy – ja sen kaiken huomaa kyllä, kun kokeilee. Ne ovat samaan aikaan tehokkaita ja todella lempeitä, luonnon omaa luksusta.

Päätös olikin harvinaisen helppo, kun kotimainen luonnonkosmetiikan verkkokauppa Naturelle.fi otti yhteyttä bongattuaan seerumin blogistani ja kysyi haluaisinko kokeilla muitakin merkin jumalaisia tuotteita. Kai nyt!

2016-01-22-stellaharasek-maylindstrom-naturelle-1

Tuli itseasiassa hyvään hetkeen, sillä vuodenvaihteen säät ovat aiheuttaneet iholle erinnäisiä haasteita. Kylpyhuoneessa on vallinnut kuluneina viikkoina kovin tammikuinen teema nimeltä talvinaaman pelastus. En ole varmaan ainoa? Ei taida olla ketään, jonka iho varsinaisesti tykkäisi kireiden pakkasasteiden ja kuivaakin kuivemman sisäilman vaihtelusta. Karibiasta kannettu rusketus on kadonnut ja tilalla on punoittavat nenänpielet ja pakkasenpuremat poskipäät – hurmaavaa.

2016-01-22-stellaharasek-maylindstrom-naturelle-5

Nyt on pakko myöntää, että olen tykännyt aivan hulluna ihan jokaisesta tuotteesta, jota olen tähän mennessä May Lindstromilta testannut. Haluaisin olla kriittinen ja löytää ihan uskottavuuden nimissä jotain moitittavaa, mutta en onnistu. Ensimmäistä kertaa aikoihin ihan kiinnostaa tämä jokapäiväinen kylpyhuoneessa läträäminen, jota ihonhoidoksi kutsutaan: olen tähän saakka ollut se laiska, joka joutuu pakottamaan itsensä iltaisin pesulle – aamusta puhumattakaan. Välillä on naurattanut, sillä ystäväpiiriini kuuluu kosmetiikkanatseja, jotka noudattavat ilolla ja nautinnolla kuusitoistakohtaisia ihonhoitorituaaleja eivätkä voi kertakaikkiaan käsittää tälläistä hölmöilyä. Alan vihdoin ymmärtää heitä, joskin olen kiitollinen siitä, että Mayn tuotteet ovat tosi mutkattomia eikä niitä ole montaa kymmentä.

En osaa sanoa tarkoittaako tämä sitä, että merkin tuotteet yksinkertaisesti ovat ihan mielettömän toimivia, vai tehty niin ylellisiksi että niitä on aidosti ilo käyttää vai sitä, että merkki on juuri minulle ja iholleni täydellinen. Ehkä kaikista? Oli miten oli, poimin neljä pelastavaa purnukkaa, jotka ovat viime viikkojen aikana taikoneet talven nujertaman ihoni takaisin tasapainoon.

2016-01-22-stellaharasek-maylindstrom-naturelle-2

The Clean Dirt on puhdistava ja energisoiva savinaamio, joka poikkeaa oikeastaan jokaisesta naamiosta, jota olen koskaan käyttänyt. Jauhetta ravistellaan kämmeneen tai sekoituskulhoon, sekoitetaan muutamaan tippaan vettä ja siitä syntyvä vaahto levitetään kasvoille. Ensimmäinen havainto: tuoksu, joka on yhtäaikaa tuttu ja odottamaton. Seuraava havainto: lämpö, joka leviää kasvoille kun kaneli, neilikka ja kurkuma alkavat lämmittää. Naamion sisältämä savi puhdistaa, suolot parantavat, c-vitamiini vilkastuttaa verenkiertoa. Iho jää lämpimäksi, heleäksi ja hehkuvaksi. Mikko on vannonut tämän nimiin koko viime vuoden, nyt meitä on kaksi. Keskustelumme toistavat itseään. Miten tää aine voi olla näin mahtava? Siis haista mun naamaa!

2016-01-22-stellaharasek-maylindstrom-naturelle-3

The Blue Cocoon on ravitseva balmi, johon on pakattu mm. camelliaöljyä, sheavoita, kaakaovoita, marulaöljyä, yanguöljyä ja baobaböljyä. Kauneusbalmin konsepti epäilytti kyllä hetken ennen kuin kokeilin. Ensinnäkin: sininen väri?! Nopeasti toki selvisi, että väri katoaa kun balmin levittää iholla. Hohtavan sininen sävy on peräisin atsuleenista, kamomillakasveista saatavasta uutteesta, joka rauhoittaa ärtynyttä ja vaurioitunutta ihoa sekä tulehduksia. Seuraavaksi epäilytti tuotteen monikäyttöisyys: purnukat, joiden luvataan tekevän kaikkea, tekevät usein kaikkea vähän huonosti. No, tämä on taas poikkeus. Balmi toimii sellaisenaan koko kasvojen kosteutukseen ja käy myös meikinalusvoiteeksi, sillä sen koostumus on kevyt ja sulaa iholle tukkimatta ihohuokoisia. Sitä voi käyttää myös paikallisena tehohoitona vaikka silmänympärysiholle, huulille tai mihin vaan erityistä huolenpitoa kaipaavaan kohtaan. Ihmebalmi auttaa myös iho-ongelmiin erilaisista stressioireista akneen, ruusufinniin ja ekseemaan. Jos balmille juttelisi ihmissuhdehuolistaan tai työhaasteistaan, varmaan se löytäisi niihinkin jonkun ratkaisun. Ja kaiken lisäksi sitä on jotenkin taianomaista käyttää nyt kun tietää mitä kaikkea mustan kannen alle on tiivistetty.

2016-01-22-stellaharasek-maylindstrom-naturelle-4

The Youth Dew – mainitsinko jo, että tykkään näiden tuotteiden nimistä? – on kosteuttava kasvoseerumi, joka hurmasi minut jo viime syksynä. Pienessä pullossa ei ole mitään täyteaineita, vain sataprosenttisen puhdasta seerumitiivistettä, joka sisältää yli kaksikymmentä erilaista öljyä. Seerumi silottaa juonteita, tekee kasvoista säteilevän sekä jättää ihon pehmeäksi ja hivenen päivettyneeksi, sillä se sisältää beetakaroteenia. Erityisesti viikonloppuaamujen suosikkini, kun saa hengata kotona aamutakissa, tukka nostettuna epämääräiselle nutturalle ja varpaat sohvannurkassa nukkuvien koirien vatsauntuvassa.

2016-01-22-stellaharasek-maylindstrom-naturelle-7

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä: The Honey Mud on puhdistussilkki, joka on ravitsevin, hoitavin ja kepeästi ihanin putsari, johon olen törmännyt. Ihana on paljon sanottu ihmiseltä, joka ei mainittavasti pidä puhdistustuotteista. Arvostan hoitavuuden ohella myös erinomaista tehoa: tämä vie mennessään jopa vedenkestävän meikin, ei tarvitse tuhrata useammalla tuotteella. Tehon takana on raakahunaja, josta iho tykkää monin tavoin: se on antibakteerinen, sitoo kosteutta, sisältää antioksidantteja ja ihosoluja uudistavia entsyymejä. Muitakin raaka-aineita löytyy purkista, nimittäin macadiaöljyä, kaoliinia ja kolloidista hopeaa, antibakteerinen sekin ja ehkäisee ihon epäpuhtauksia. Puhdistuksen ohella The Honey Mudia voi käyttää myös antioksidanttinaamiona, joka rauhoittaa epäpuhtaan tai ärtyneen ihon, kosteuttaa kuivan ihon, hoitaa pigmenttihäiriöitä ja suojaa ikääntymisen merkkejä vastaan – että sellainen tehotuote tämäkin. Vanilja ja ylang ylangin eteeriset öljyt tekevät tuoksusta kinuskisen.

2016-01-22-stellaharasek-maylindstrom-naturelle-6

Keramiikkataiteilija Melissa Brown on valmistanut Maylle mustan savikulhon, jossa voi sekoitella naamioita tai tuotteita toisiinsa. Kulhot ovat uniikkeja ja käsintehtyjä. Jokaisen pohjalle on poltettu Mayn oma voikukkalogo 24 karaatin kullalla.

Pakko sanoa sananen myös tuotteiden pakkauksista: ylellisellä tavalla painavat mustat purkit ovat epäilyksettä kauneinta mitä kylpyhuoneeni hyllyt ovat nähneet. Pidän muutamaa niistä yöpöydällä, niitä katselee ihan ilokseen. Samalla voi suojella niitä erinnäisiltä kämppäkavereilta.

Tuotteiden hinta voi ostohetkellä kirpaista, mutta käsityön lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota pakkauskokoihin. Monet purkeista ovat valtavia ja kestävät käytössä kauan, sillä niistä ei tarvitse kauhaista kerralla paljoa.

Suurin osa tuotteista sopii lempeiden raaka-aineidensa ansiosta kaikille ihotyypeille. Naturellen sivuilta löytyy jokaisesta tarkemmat tiedot ja ainesosaluettelot.

2016-01-22-stellaharasek-maylindstrom-naturelle-8

Tulikohan nyt selväksi, että tykkään? Onnea, jos jaksoit lukea tänne saakka. Jos kiinnostuit, korvat hörölle, sillä nyt seuraa arvonta. Kurkkaa Naturellen nettikauppaan, valitse suosikkisi May Lindstromin sarjasta ja jaa se kommenttilootan puolella. Kolme onnekasta voittaa omakseen sekä suosikkinsa että kuvissa vilahtavan kulho- ja sivellinsetin. Arvonta on voimassa kuun loppuun saakka, siis 31. tammikuuta asti. Muistathan liittää mukaan sähköpostiosoitteesi, se näkyy vain onnettarelle. Arpaonnea – ja samettia sunnuntaihinne!

Pidän sinusta, siinä kaikki


DAVE LINDHOLM – PIENI JA HENTO OTE

Rekiajelulla rannassa

Hei muistatteko Lissu-ponin? Lissu hengailee silloin tällöin Kaivarin kulmilla ilahduttamassa lapsia pienillä poniratsastusretkillä – muistan käyneeni jo viime kesänä epäileväisten mäyräkoirien kanssa ihmettelemässä pörröistä pikkuponia. Meidän isompien iloksi löytyy reki, jota vetää heppa nimeltä Kirppu. Hyppäsimme Mikon kanssa tänään kyytiin, hirventaljan ja villaviltin välissä pysyi pakkasesta huolimatta lämpimänä. Seuraa kuvakimara, en malta karsia.

2016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-12016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-22016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-32016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-42016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-152016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-52016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-6

Pääsin Kirpun kyytiin jo pari viikkoa sitten Tuusulan metsissä – pitää palata siihen paremmalla ajalla. Tuusulalaista pikkutallia pyörittää kuvissa vilahtava entinen ratsupoliisi Petri, tutustuimme tovi sitten työn kautta.

2016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-72016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-82016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-9

Mikko pääsi ohjaksiin ja osoittautui Petrin opetuksessa luonnonlahjakkuudeksi. Huomatkaa pätevyys. Mistähän Luna-koira on pätevyytensä oppinut? Hmmm.

2016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-102016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-142016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-112016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-122016-01-23-stellaharasek-kaivopuisto-16

Entisille ja nykyisille heppatytöille tiedoksi, että Kirppu ja Lissu päivystävät Merisatamanrannassa myös huomenna eli sunnuntaina klo 12-15. Menkääpä kyytiin, joko rekiin tai ponin selkään – ei voi olla parempaa tapaa viettää sunnuntaita. Vitosen laaki, money well spent I say.

Kuvat minusta Mikko Rasila

Nahkarotsi niskassa

Keväänodotusta (ja sydämensykettä) kiihdyttää makuuhuoneen nurkassa roikkuva rotsi, jonka sain joululahjaksi Dieselilta. Näen sen ensimmäisenä kun avaan sängyssä silmäni. Joinakin aamuina taivas on niin kirkas, että voisi kuvitella ikkunan taakse toukokuun. Mielikuva katoaa kyllä, kun nousee sängystä ja varpaat osuvat jääkylmään lautalattiaan. Mutta saahan sitä silti sovitella, kokeilla ylleen sekä takkia että ajatusta keväästä. Maleksia eteiseen, kuvitella jalkoihin teräväkärkiset korkkarit, niiden alle lumettoman asfaltin.

2016-01-23-stellaharasek-diesel-12016-01-23-stellaharasek-diesel-22016-01-23-stellaharasek-diesel-3

Lampaannahkatakki Dieselin kevätmallistosta
Ylin kuva Mikko Rasila

Rakkauspörriäiset

Rakkauspörriäiset ovat yksi niistä monista mahtavista asioista, jotka kämppäkaverini Mikko on konseptoinut: valurautapannulla paistetut sydämenmuotoiset munat, joihin on ripoteltu mustapippuria ja parmesania. Rakkaudella raastettu, tottakai. Paitsi ehkä niinä aamuina kun paistaja on raivona siitä, että kahvi on loppu tai ulkona on sataviisikymmentä astetta pakkasta tai ihan vaan siitä, että yö loppui kesken ja piti herätä. Raivollakin raastettu parmesan onneksi käy.

2016-01-21-stellaharasek-aamiainen

Leena Kouhian käsintekemät Raaka Rån astiat ilahduttavat ihan joka päivä. Sanonpa vaan, että kauniit käyttöastiat ovat sijoitus parempaan arkeen. Huomenta ruudun sille puolen, ja toivoa torstaihinne!

Suortuvat sileinä

Ainiin! Olen unohtanut arkistoihini muutaman kuvan siitä historiallisesta hetkestä, kun Marko taikoi viime visiitillä tukastani suoran. Itsehän en jaksa sitä suoristella – jääräpäiset laineet eivät minun tahtooni taivu, mutta kampaajani näköjään suostuttelee ne mihin vain. Suoristus ja kunnon föönaus (toinen asia, johon oma osaamiseni ja kärsivällisyyteni ei koskaan riitä) teki reuhkastani täydellisen elokuvatukan seuraavaan pesuun saakka. Tiedättehän, sellaisen joka näyttää hyvältä silloinkin kun se on myllätty pipon ja huivin sisään eikä ole nähnyt kampaa kolmeen päivään. Tykkäsin! En aio vieläkään hankkia hiustenkuivaajaa tai ryhtyä kotikylppärissä suoristushommiin, mutta menen takuulla toistekin Markon pikakampaukseen.

2016-01-21-stellaharasek-hair-dandy-12016-01-21-stellaharasek-hair-dandy-2

Tukastani on tullut viime aikoina paljon kysymyksiä. Suurimpaan osaan kysymyksistä löydätte vastauksia aiemmasta kirjoituksesta nimeltä Surffitukan salat – kurkatkaapa sieltä! Jotain uuttakin on auringon alla, nimittäin Olaplex-hoito, jonka Marko teki tovi sitten. On kuulemma mullistava uutuus maailmalta, korjaa hiusten vaurioita sisältäpäin, helposti ja pysyvästi. Uskoin, kun näin eron omassa reuhkassani. On se vaan vahvempi ja kauniimpi.

2016-01-21-stellaharasek-hair-dandy-3

Muistuttelen samalla kiinnostuneita Vaasankadulle avatun Fine & Dandyn avajaistarjouksesta, jonka he lupasivat blogin lukijoille: koodilla STELLA saa 20% alennuksen kaikista Fine & Dandyn kampaamo- ja kauneushoitolapalveluista päivisin välillä klo 10-15 tammikuun loppuun saakka. Koodi toimii sekä soittamalla (puh. 050 598 7687) että verkkosivuilla tehtyjen varausten yhteydessä. Viekää terveisiä, jos menette!

Kuvat Jenni Ruotsi

Toimistoelämää

Terveisiä toimistolta! Arkisesta kuvasarjasta löytyy mm. uusi konsepti nimeltä päivittäinen puurolounas, keittiöassistentit joita ilman puuron keitosta ei tulisi tietenkään mitään, Liemisen puhelin jota on pakko rakastaa, Makkonen joka kolkuttelee Makian ovea, pussailutauot osat 1 ja 2 sekä sisäinen palaveri, joka tunnetaan myös tekosyynä siirtyä assareiden seuraksi sohvalle.

2016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-12016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-22016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-32016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-42016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-52016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-62016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-72016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-82016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-92016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-102016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-112016-01-18-stellaharasek-mellakka-officelife-12

Valoa työpäiväänne!

Kuvat minusta Mari Wainio & Natalia Tolmatsova

Kevät kulman takana?

Lyyrinen lumisade se vaan jatkuu. Tuntuu täysin absurdilta, että kevään mallistot rantautuvat jo kauppoihin. Siellä ne roikkuvat rekeissään piittaamatta siitä, että ikkunan takana kinokset kasvavat ja pyry piilottaa horisontin.

2016-01-19-stellaharasek-dots-kuv-jarnojussila-1

Oli pakko pyrystä huolimatta koeajaa tummansininen takki, jonka bongasin Dotsin kevään valikoimista. Putiikki vierailee paraikaa Casuarinassa popupin muodossa ja pitää siis majaansa osoitteessa Freda 30 helmikuun loppuun saakka. Täydellisten takkien lisäksi sieltä löytyy puuterisia sävyjä ja pehmeitä materiaaleja, tykkäsin. Enää puuttuu niihin sopivat säät. No, oli siellä onneksi villapaitojakin.

2016-01-19-stellaharasek-dots-kuv-jarnojussila-32016-01-19-stellaharasek-dots-kuv-jarnojussila-42016-01-19-stellaharasek-dots-kuv-jarnojussila-5

Järeäpohjaisilla nilkkureilla pysyy pystyssä niinä päivinä, kun ei jaksa pukea päälle lampaankarvatöppösiä. Niidenkin sisään mahtuu onneksi villasukkia. Patinoituneen näköinen nupukkinahka on saanut vaan lisää uskottavuutta, kun olen lampsinut nilkkureissa syksyn lätäköissä.

2016-01-19-stellaharasek-dots-kuv-jarnojussila-6

OUIN TAKKI LAINATTU DOTSIN KEVÄTVALIKOIMISTA
STYLESNOBIN NILKKURIT* DOTS
FARKUT* DIESEL
*SAATU

Kuvat Jarno Jussila

I won’t fight it

Käynnistetään uusi viikko kofeiinin ja amerikkalaisen Andrew Bellen voimin. Tykkään kappaleen nimestä, ajatuksesta, ettei tarvitse taistella vastaan. Annetaan asioiden tapahtua, hakeutua uomiinsa ihan omalla painollaan.



Seuraava asia, jonka ajattelin antaa tapahtua, on toinen kuppi kahvia. Aurinkoa aamupäiväänne!

ANDREW BELLE – I WON’T FIGHT IT

Sunnuntaiotoksia

En muista milloin olisin viimeksi käynyt brunssilla. Olen elellyt säästökuurilla, keitellyt mieluummin puuroja ja kokkaillut kotona. On muutenkin tehnyt mieli omistaa viikonloppuaamut aikatauluttomalle olemiselle. Kun sanon “aikataulutonta olemista” tarkoitan tietysti nukkumista, satunnaista kyljen kääntämistä ja sitä, että päivän merkittävin ohjelmanumero on taivaalla liikkuvien pilvien seuraaminen vällyjen välistä.

Tänään suoritin siis varsinaisen uroteon painelemalla aamiaiselle parin korttelin päähän, vain vähän myöhässä. Onneksi painelin! En muistanutkaan miten hyvää on hyvä Eggs Benedict – se jos joku on syy herätä. Muutenkin ilmassa oli kaikki loistavan aamupäivän ainekset. Ystäviä, pöytä takkatulen äärellä, pöydän alla torkkuva haltijakoira ja loputtomasti kahvia.

2016-01-17-stellaharasek-primula-12016-01-17-stellaharasek-primula-82016-01-17-stellaharasek-primula-22016-01-17-stellaharasek-primula-32016-01-17-stellaharasek-primula-42016-01-17-stellaharasek-primula-52016-01-17-stellaharasek-primula-62016-01-17-stellaharasek-primula-7

Näillä eväillä uuteen viikkoon, tiedän että siitä tulee hyvä.

Alin kuva Jarno Jussila

Pakkasta paossa

Peiton alla, missäs muuallakaan. Kiinnostaa just nyt: laiskottelu, leffat ja mummon vanhassa pannussa haudettu minttutee. Teestä tulee parempaa, jos sen hauduttaa pannussa, jonka kahvaan on patinoitunut mummon kädenjälki – tieteellisesti todistettu juttu.

2016-01-17-stellaharasek-maylindstrom-1

Kiinnostaa myös: kaikenlaiset purnukat jotka lupaavat taikoa talvinaamaan eloa, ja äidiltä lahjaksi saadut lampaankarvatohvelit, joista ajattelin ensin, että ailuaja ovatpa rumat ja sen jälkeen, että ailuaja ovatpa lämpimät. Niistä ei ole nyt kuvaa, mutta halukkaat voivat kuvitella mielessään kuinka näytän seksin ylijumalattarelta villahousuissani, puolisääreen vedetyissä villasukissa ja tossuissa, jotka muistuttavat jonkin myyttisen olennon karvaisia käpäliä. Koossa 48.

2016-01-17-stellaharasek-maylindstrom-22016-01-17-stellaharasek-maylindstrom-3

Sain kokeiluun May Lindstromin naamion nimeltä The Problem Solver ja mietin, että nyt on paitsi kaunein purnukka naismuistiin, myös äärimmäisen lupaava nimi. Katsotaan kuinka käy.

2016-01-17-stellaharasek-maylindstrom-6

Villahousuistani on esitetty erinnäisiä kysymyksiä. Olen näköjään maininnut ne niin usein, että hakusanalla “stella harasek villahousut” päädytään blogiini tuon tuosta. Naurattaa. Vastauksena kiinnostuneille: ne ovat siis Edbladin villahousut, jotka vilahtivat allaolevassa valokuvassa viime kesänä. Enpä silloin arvannut miten monikäyttöiset ne olisivat tulevana talvena! Puen ne jumppatrikoiden päälle kun lähden treeneihin, ulkoilutan niissä koiria enkä häpeä ollenkaan myöntää, että viluisimpina öinä myös nukun niissä. Ja hiihtelen todellakin himassa muina seksijumalattarina, villahousut olennaisena osana tätä kaikkien aikojen villakerroskakkua.

2015-05-25-stellaharasek-weekend-6

Oispa salmiakkia. Kauppaan en lähde. Korttelin matkakin on mahdottomuus, jos se vaatii lampaankarvatossujen riisumista. Lämmintä sunnuntaita, sekä sinulle että minulle.

Alin kuva Mikko Rasila